Sinileväkukintojen syntyyn pureudutaan euroopanlaajuisesti

86ed2293-5e84-44d9-9957-1aa15d67018c-main_image

Elokuun alussa Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa sinilevät näkyivät veden pinnalla. Kuva: Kerstin Häggqvist.

Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välisiä yhteyksiä. Näytteitä on otettu myös suomalaisista järvistä.

Sinilevien esiintyminen lisääntyy, kun lämpötila ja ravinnepitoisuudet nousevat, mutta näiden kahden tekijän yhteisvaikutus sinileviin tunnetaan edelleen huonosti. Johtavatko lämpimämpi ilmasto ja korkeammat ravinnepitoisuudet yhä tiheämmin esiintyviin ja voimakkaampiin sinileväkukintoihin, vai reagoivatko lajit kukin omalla tavallaan muuttuviin olosuhteisiin?

Selvittääkseen tätä 29 maan tutkijat ovat ottaneet kuluneen kesän aikana näytteitä sadoista järvistä ympäri Eurooppaa. Tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden sinileväkukintojen ennakoinnissa ja hallitsemisessa.

Suomessa näytteitä otettiin kolmesta Hämeen ja Keski-Suomen, kahdesta Varsinais-Suomen ja kahdesta Etelä-Pohjanmaan järvestä.

Pääosa analyyseistä, kuten esimerkiksi sinilevämyrkkyjen ja -biomassan määritykset, tehdään kootusti Hollannissa Wageningen yliopistossa. Näin eri maista kerätyt tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.

Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu Euroopassa. Tutkimus yhdistää erilaisia maantieteellisiä alueita, ilmasto-olosuhteita ja lukuisia erilaisia järvityyppejä.

– Uskomme löytävämme suuresta tietomäärästä yhteyksiä sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välillä. Samalla arvioimme sinilevämyrkkyjen esiintymisriskiä erilaisissa järvissä. Tarkoituksenamme on antaa päätöksentekijöille ja viranomaisille arvokasta tietoa esimerkiksi riskeistä, joita sinilevät aiheuttavat järvien käytölle virkistykseen ja raakavesilähteenä, sanoo professori Lauri ArvolaHelsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Tutkimuksessa kaksi EU-rahoitteista projektia yhdistää voimansa. NETLAKE-hankkeessa keskitytään järvien automaattisten mittalaitteiden soveltamiseen vesistötutkimuksessa ja CyanoCOST-hankkeessa sinilevämyrkkyihin.

Suomesta yhteistutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta ja Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan biokemian aineelta.

Linkit

Lammin biologinen asema

CyanoCOST, Facebook

CyanoCOST, verkkosivut

NETLAKE, Facebook

NETLAKE, verkkosivut

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta