{"id":164,"date":"2018-08-16T11:05:06","date_gmt":"2018-08-16T11:05:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.vedet.toutestbleu.info\/?p=164"},"modified":"2018-08-16T11:05:06","modified_gmt":"2018-08-16T11:05:06","slug":"valtakunnallinen-levakatsaus-16-8-2018-sinilevatilanne-merialueilla-rauhoittunut-jarvilla-loppukesalle-tyypillinen-levatilanne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vedet.toutestbleu.info\/index.php\/2018\/08\/16\/valtakunnallinen-levakatsaus-16-8-2018-sinilevatilanne-merialueilla-rauhoittunut-jarvilla-loppukesalle-tyypillinen-levatilanne\/","title":{"rendered":"Valtakunnallinen lev\u00e4katsaus 16.8.2018: Sinilev\u00e4tilanne merialueilla rauhoittunut, j\u00e4rvill\u00e4 loppukes\u00e4lle tyypillinen lev\u00e4tilanne"},"content":{"rendered":"

\"IMG_6210\"<\/a><\/p>\n

Suomen merialueilla ei ole havaittu en\u00e4\u00e4 laajoja sinilev\u00e4n pintalauttoja, mutta etel\u00e4isill\u00e4 ja lounaisilla merialueilla on yh\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 veteen sekoittuneena. J\u00e4rvill\u00e4 p\u00e4\u00e4osassa havaintopaikkoja ei ole havaittu sinilev\u00e4\u00e4, mutta etel\u00e4isen Suomen j\u00e4rvill\u00e4 on edelleen muutamia runsaita sinilev\u00e4kukintoja. Etel\u00e4- ja lounaisrannikolla esiintyy v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 panssarisiimalev\u00e4n kukintoja. Panssarisiimalev\u00e4t voivat runsaana esiintyess\u00e4\u00e4n v\u00e4rj\u00e4t\u00e4 vett\u00e4 punaruskeaksi.<\/p>\n

Merialueilla lev\u00e4koostumus muuttumassa syksy\u00e4 kohti<\/h2>\n

Suomen etel\u00e4isill\u00e4 ja lounaisilla merialueilla on yh\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 veteen sekoittuneena. Selk\u00e4merell\u00e4 sinilevi\u00e4 esiintyy satelliittikuvien perusteella laimeina pintaesiintymin\u00e4 pohjoisimmillaan Porin korkeudelle saakka. Sinilev\u00e4pigmenttien m\u00e4\u00e4r\u00e4 Helsingin ja Tukholman v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin v\u00e4hentynyt aiemmista viikoista M\/S Silja Serenadelle asennettujen Algaline-laitteiden mittaustulosten perusteella.<\/p>\n

J\u00e4rvi-meriwikiin on ilmoitettu sinilev\u00e4havaintoja it\u00e4iselt\u00e4 Suomenlahdelta Haapasaaresta Selk\u00e4merelle Rauman edustalle saakka. Pohjalle kiinnittyvi\u00e4 rihmamaisia viherlevi\u00e4, esimerkiksi hele\u00e4nvihre\u00e4\u00e4 ahdinpartaa, esiintyy monin paikoin runsaasti. Rihmalev\u00e4t eiv\u00e4t ole ihmiselle vaarallisia, mutta pohjasta irrotessaan ja rantaan ajautuessaan lahoavan lev\u00e4n haju saattaa olla vastenmielinen.<\/p>\n

Ut\u00f6n havaintopaikalla sinilevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen v\u00e4hentynyt, kun taas pienikokoiset siimalliset lajit ja\u00a0Heterocapsa triquetra<\/em>\u00a0-panssarisiimalev\u00e4 ovat runsastuneet. Tiedot perustuvat automaattisen kuvantamislaitteen l\u00e4hett\u00e4miin kuviin.<\/p>\n

Loppukes\u00e4isin l\u00e4mpimiss\u00e4 rannikkovesiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 potentiaalisesti haitallisia\u00a0Karlodinium<\/em>-tyyppisi\u00e4 panssarisiimalevi\u00e4 on havaittu tavanomaisina, eli pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 Suomen etel\u00e4- ja lounaisrannikoilta otetuissa n\u00e4ytteiss\u00e4. Ilmoituksia laajoista panssarisiimalev\u00e4kukinnoista tai niiden aiheuttamista haitallisista ilmi\u00f6ist\u00e4 ei ole tullut, vaikka merivesi onkin ollut poikkeuksellisen l\u00e4mmint\u00e4.<\/p>\n

\u201dTihe\u00e4st\u00e4 panssarisiimalev\u00e4kukinnasta voi olla merkkin\u00e4 samea, punaruskeaksi v\u00e4rj\u00e4ytynyt vesi. Osa lajeista muodostaa \u00f6isin valoa hohtavia kukintoja. It\u00e4meren yleisimm\u00e4t panssarisiimalev\u00e4t eiv\u00e4t ole haitallisia, mutta jotkin loppukes\u00e4n lajit voivat tihein\u00e4 kukintoina esiintyess\u00e4\u00e4n aiheuttaa esimerkiksi kalakuolemia. Lis\u00e4ksi er\u00e4iden panssarisiimalev\u00e4lajien myrkyt voivat kerty\u00e4 simpukoihin ja kalojen sis\u00e4elimiin. Koska lajintunnistus saattaa vaatia jopa molekyyligeneettisi\u00e4 menetelmi\u00e4, selv\u00e4sti ruskeaksi v\u00e4rj\u00e4ytyneen veden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4\u201d, sanoo vanhempi tutkija\u00a0Sanna Suikkanen\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Meriveden pintal\u00e4mp\u00f6tila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Per\u00e4merell\u00e4 15-19, Selk\u00e4merell\u00e4 17-19, Saaristomerell\u00e4 18-20 ja Suomenlahdella 17-20 astetta.<\/p>\n

J\u00e4rvill\u00e4 loppukes\u00e4lle tyypillinen sinilev\u00e4tilanne \u2013 p\u00e4\u00e4osassa havaintopaikkoja ei sinilev\u00e4\u00e4<\/h2>\n

\u201dJ\u00e4rvill\u00e4 sinilev\u00e4tilanne on edelleen normaali ajankohtaan n\u00e4hden jo kolmatta viikkoa. Jos loppukes\u00e4 jatkuu samanlaisena, sinilev\u00e4kes\u00e4st\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 ei muodostu erityisen poikkeuksellista, vaikka hein\u00e4kuun runsas sinilev\u00e4tilanne sit\u00e4 viel\u00e4 enteili\u201d, sanoo ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Marko J\u00e4rvinen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Valtakunnallisen lev\u00e4seurannan havaintopaikoilla p\u00e4\u00e4osassa j\u00e4rvi\u00e4 ei ole havaittu sinilev\u00e4\u00e4. Hieman sinilev\u00e4\u00e4 esiintyi 35:lla, runsaasti yhdeks\u00e4ll\u00e4 ja eritt\u00e4in runsaasti vain yhdell\u00e4 havaintoj\u00e4rvell\u00e4. Runsaat havainnot ovat etel\u00e4isen Suomen j\u00e4rvilt\u00e4, joilla sinilev\u00e4\u00e4 on esiintynyt runsaasti edellisin\u00e4kin viikkoina. Kansalaisilta saatujen sinilev\u00e4havaintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on selv\u00e4sti v\u00e4hentynyt loppukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Pintavesien l\u00e4mp\u00f6tila on ajankohdalle tyypillinen. J\u00e4rviveden pintal\u00e4mp\u00f6tila on Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa 17-21 astetta, Kainuussa 14-17 astetta ja Lapissa 12-15 astetta.<\/p>\n

Ilmoita lev\u00e4havaintosi J\u00e4rvi-meriwikiin<\/h2>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 J\u00e4rvi-meriwikiss\u00e4 kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille lev\u00e4havaintoja j\u00e4rvilt\u00e4 ja rannikkoalueilta. My\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 havaintoja voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 eri vesist\u00f6ill\u00e4 liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa \u00e4lypuhelimissakin toimivan Havaintol\u00e4hetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot n\u00e4kyv\u00e4t valtakunnallisella lev\u00e4tilannekartalla ja tukevat valtakunnallista lev\u00e4tilanteen arviointia.\u00a0My\u00f6s havainnot siit\u00e4, ett\u00e4 sinilev\u00e4\u00e4 ei ole, ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteisty\u00f6ll\u00e4. Palvelusta l\u00f6ytyv\u00e4t perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista j\u00e4rvist\u00e4mme ja It\u00e4meren eri alueet. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.<\/p>\n

Uimavesien sinilev\u00e4tilannetta yleisill\u00e4 uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinilev\u00e4esiintym\u00e4st\u00e4 uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.<\/p>\n

Varo sinilev\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4<\/h2>\n

Sinilev\u00e4iseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilev\u00e4t voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyj\u00e4. Sinilev\u00e4inen vesi voi lis\u00e4ksi aiheuttaa mm. iho- ja silm\u00e4oireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkiel\u00e4imet on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 poissa sinilev\u00e4isest\u00e4 vedest\u00e4. Sinilev\u00e4ist\u00e4 vett\u00e4 ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yly-, pesu- tai kasteluveten\u00e4. Myrkytysep\u00e4ilyiss\u00e4 on syyt\u00e4 ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, l\u00e4\u00e4k\u00e4riin tai el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riin.<\/p>\n