May 20

The European Environment Agency: Uimarantojen veden laatu on Suomessa erittäin hyvä

2015-05-20 12_31_22-European_bathing_water_quality_in_2014_EN.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Yleisten uimarantojen veden laatu oli vuonna 2014 Suomessa erittäin hyvä, kertoo Euroopan ympäristökeskuksen vuotuinen uimavesiraportti. Suurin osa Suomen uimavesistä oli luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Ainoastaan viisi (5) uimarantaa ei täyttänyt uimaveden laadulle asetettuja vaatimuksia.

Euroopan ympäristökeskuksen Suomen-raportissa on mukana 310 yleistä uimarantaa, joista 81 sijaitsi rannikolla ja 229 sisämaassa. Mitä paremmaksi uimavesi on luokiteltu, sitä vähemmän suolistosta peräisin olevat mikrobit ovat sitä saastuttaneet.

Uimavesiluokka määritetään neljän viimeisimmän uimakauden tulosten perusteella. Määrittäminen edellyttää, että uimaveden laadun lisäksi myös uimaveden laadun seuranta on kunnossa koko neljän vuoden ajan, mikä tarkoittaa nyt julkistetussa raportissa uimakausia 2011−2014. Yksittäinenkin näytteenotossa tehty virhe estää uimavesiluokan määrittämisen.

Suomessa uimarantojen veden laatua seurataan kesäisin vähintään neljän näytteen avulla. Suurimmassa osassa Suomea uimakausi kestää kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Suomessa raportin kansallisena yhteystahona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL.

Yksittäisen uimarannan veden laadun Suomessa tai muussa EU-maassa voi tarkastaa Euroopan ympäristökeskuksen karttapalvelusta.

 

May 20

Ilmatieteen laitos: Pohjanmaan tulvia seurattu satelliittikuvista

FloodDepth_OpenAndForest_SAR_20150517_with_copyright_statement

Pudasjärven ja Jongunjärven alueiden tulvien laajuus sekä tulvaveden syvyys on kuvassa esitetty COSMO-SkyMed satelliitista otetun SAR-kuvan päällä. COSMO-SkyMed-satelliittien kuvien lisäksi tulva-analyysiin käytetään myös Sentinel-1-satelliitin kuvia.

Lapin ja Itä-Suomen lumien nopea sulaminen ja sateet ovat aiheuttaneet tulvia varsinkin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Etenkin Ii- ja Kiiminkijokien yläjuoksulla tulvat ovat olleet ennätyksellisen korkealla 15–18. toukokuuta. Tulvatilannetta on havainnoitu satelliittikuvien avulla.

Ilmatieteen laitos on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla satelliittikuvia voidaan käyttää tulvien havainnoinnissa. Menetelmät ovat osoittaneet tehokkuutensa, kun Ilmatieteen laitos on yhteistyössä SYKEen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa analysoinut kuvien avulla Pudasjärven seudun tulvien laajuutta ja tulvan syvyyttä. “SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus on käyttänyt kuvia tulvatilanteen tilannekuvan muodostamisessa. Kuvien avulla on voitu tarkentaa tulvatilanteesta annettuja ennusteita ja varoituksia”, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jyri Heilimo toteaa.

Ilmatieteen laitos vastaanottaa COSMO-SkyMed SAR-satelliittien kuvia Sodankylässä Lapin Ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa toimivassa Kansallisessa satelliittidatakeskuksessa. Satelliittidatakeskus toimii myös Copernicus Sentinel-satelliittien kansallisena datan arkistointi- ja jakelukeskuksena, tarjoten muun muassa satelliittidatan prosessointipalveluita. Näitä tietoja voidaan hyödyntää ympäristön seurannassa, esimerkiksi Arktisen alueen lumipeitteen ja merijään laajuuden seurannassa, Itämeren veden laadun mittaamisessa sekä metsien kaukokartoituksessa.

Satelliiteista saadaan nopeasti laaja tilannekuva

Satelliittikuvauksella on monia etuja muihin käytössä oleviin seurantamenetelmiin nähden. “Satelliiteista voidaan ennen kaikkea havaita kerralla laajempia alueita, mikä nopeuttaa tulva-alueiden kartoitusta. Käyttämällä synteettisen apertuurin tutkasatelliittien (SAR) kuvia, voidaan havaintoja voidaan tehdä sääolosuhteista, pilvisyydestä ja valaistuksesta riippumatta”, Heilimo tähdentää.

Tulvien laajuuksien arviointiin on perinteisesti käytetty lentokoneita ja ilmakuvausta. Ilmakuvaus saadaan yksittäisiä kuvia suhteellisen pieneltä alueelta. Lentokoneesta otettujen kuvien oikaisu ja kuvamosaiikin tekeminen vie paljon aikaa. Ilmakuvausta hankaloittaa usein myös näkyvyys – sade ja pilvien korkeus – joka voi estää lentokoneiden operoinnin kokonaan.

 

May 19

:VÄITÖS: Uusien kartoitusmenetelmien yhdistelmä mahdollistaa jokien kolmiulotteisen mallinnuksen

flener_claude

M.Sc. Claude Flener on syntynyt vuonna 1977 Luxemburgissa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1997. Master of Science -tutkinnon hän suoritti 2009 Turun yliopistossa. Flener toimii johtavana asiantuntijana GWM-Engineeringissä. Väitös kuuluu luonnonmaantieteen alaan.

FM Claude Flenerin väitöstutkimuksessa on kehitetty uusia, kustannustehokkaita menetelmiä mitata ja mallintaa jokiympäristöjen topografiaa sekä veden virtausta. Menetelmiä voidaan hyödyntää myös muiden vesiympäristöjen mallintamiseen.

FM Claude Flenerin kehittämillä menetelmillä voidaan kolmiulotteisesti mallintaa joki- ja muita vesiympäristöjä. Kehittyvä tekniikka mahdollistaa uudenlaisia kaukokartoituslähestymistapoja, joita yhdistämällä ja Flenerin kehittämiä menetelmiä käyttämällä voidaan luoda kattava kokonaismalli jokiympäristöstä sisältäen tietoa veden virtauksesta, uoman ja tulvatasankojen geometriasta sekä niihin kohdistuvista muutoksista.

– Mallinnusmenetelmien avulla saadaan tietoa joessa vaikuttavista prosesseista, kuten eroosiosta ja sedimentin kulkeutumisesta joessa. Niiden avulla voidaan myös tutkia esimerkiksi tulvaprosesseja tai etsiä sopivia kutupaikkoja ja elinympäristöjä kaloille, Flener kertoo.

Kauko-ohjattavat laitteet ja laserkeilain työkaluina

Joen topografian tutkiminen, varsinkin uoman vedenalaiselta osalta, on pitkään ollut työlästä ja aikaa vievää. Virtauksen kattava mittaaminen on myös ollut haastavaa, sillä seurauksella, että niitä on tehty vain harvakseltaan luonnonympäristössä.

Tekniikan kehittyminen on kuitenkin helpottanut mittauksien tekemistä. Flenerin kehittämässä menetelmässä ilmakuvat on esimerkiksi otettu miehittämättömästä kauko-ohjattavasta helikopterista. Laserkeilain asennettiin sekä veneeseen, kärryyn että selkäreppuun. Vedenalaista geometriaa ja virtausolosuhteita tutkittiin niin ikään kauko-ohjattavalla veneeseen asennettavalla akustisella veden virtausmittauslaitteella.

– Uusien mittaustapojen yhdistelmä avaa uusia näkökulmia jokiympäristöihin ja niissä tapahtuviin prosesseihin, sekä mahdollistaa aineiston keräämisen laajemmalta alueelta nopeammin kuin tähän saakka on ollut mahdollista, Flener kertoo.

Menetelmiä kehitettiin ja testattiin Pohjois-Lapin Teno- ja Pulmankijoella Turun yliopiston Virtavesitutkimusryhmässä, yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Geodeettisen laitoksen kanssa. Teno- ja Pulmankijokien kirkkaat vedet, kevättulvat sekä jääkauden kasaamat runsaat hiekka- ja sorasedimentit mahdollistivat uusien menetelmien kehityksen ja testauksen erilaisissa mittakaavoissa ja sedimenttiolosuhteissa.

Mitattua tietoa simulaation sijaan

Claude Flenerin kehittämät menetelmät koostuvat kolmesta kenttämittausten perusteella tehdystä osamallista: syvyys-, pinta- ja veden virtausmallista.
Miehittämättömästä helikopterista otettujen ilmakuvien pikseleiden kirkkaudesta päätellään Flenerin kehittämän algoritmin avulla jokiuoman syvyys. Tämä voidaan tehdä perinteisten ilmakuvien avulla, mutta monessa tilanteessa kauko-ohjattava helikopteri on parempi.

Helikopterin avulla saadut kuvat ovat tarkempia, koska se pystyy lentämään matalammalla. Helikopteria voidaan käyttää myös ketterämmin ja kustannustehokkaammin kunkin hetkisen tarpeen mukaan.

– Mobiilin laserkeilauksen avulla pystyttiin tekemään korkean resoluution korkeusmalli joen tulvatasangosta ja jokea ympäröivästä maa-alueesta. Tavallisella ilmalaserkeilauksella ei pystytä saamaan näin tarkkaa ja kattavaa kuvaa joen penkasta, Flener kertoo.

Yhdistämällä ilmakuviin perustuvan syvyysmallin ja laserkeilauksella tehty korkeusmalli voidaan tehdä saumaton maastomalli sekä vedenalaisesta jokiuomasta että vedenpinnan yläpuolisesta jokiympäristön topografiasta. Lopulta malliin yhdistetään Flenerin luoma ja kehittämä, kauko-ohjattavasta veneestä akustisella virtausmittauslaitteella saatujen mittausten perusteella rakennettu, joen kolmiulotteinen virtausmalli. Malli esittää kvantitatiivisesti ja kolmiulotteisien visualisointien avulla kuinka paljon vettä virtaa joessa, mihin suuntaan missäkin kohdassa ja kuinka nopeasti.

– Kolmen mittaustavan ja niistä johdettujen osamallien yhdistelmä mahdollistaa kattavan mallinnuksen joen fysikaalisista ominaisuuksista eli joen hydromorfologiasta. Tämä mallinnus perustuu mittauksiin, ei valistuneisiin arvauksiin tai simulaatioihin. Näin ollen sitä voidaan käyttää monen muun käyttötarkoituksen lisäksi myös hydraulisten mallien kalibrointiin ja validointiin, Flener sanoo.

Mallille saattaa myös löytyä sovelluskohteita akateemisen tutkimuksen ulkopuolella esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin apuna. Flener jatkaakin mallinnusten ja mittauksien menetelmäkehitystyötä GWM-Engineering Oy:n palveluksessa.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/104615

***

Lauantaina 23. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi M.Sc. Claude Flenerin väitöskirja “Remote sensing for three-dimensional modelling of hydromorphology” (Kolmiulotteinen hydromorfologinen mallintaminen kaukokartoituksella). Virallisena vastaväittäjänä toimii tohtori Robert Bryant Sheffieldin yliopistosta Britanniasta ja kustoksena professori Risto Kalliola Turun yliopistosta.

May 19

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Päijänteen vedenkorkeus

 

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja Saimaan vedenkorkeus noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

May 18

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Iijoella vedenpinnan korkeudet ovat kääntyneet laskuun

Vedenpinnan korkeus on kääntynyt laskuun Iijoen Pudasjärven Tuulisalmen mittausasemalla. Eilisestä huippukorkeudesta vedenpinta on laskenut 5 cm. Myös muualla jokivarrella vedenpinnankorkeus on laskemaan päin. Ainoastaan vesistöalueen säännöstellyillä latvajärvillä vedenpinnan korkeus jatkaa nousuaan. Kostonjärven säännöstelyn yläraja ylittyy Pohjois-Suomen AVI:n luvalla tämän viikon aikana.

Vaikka vedenpinnan korkeus on laskemassa, jatkuu tulvatilanne haastavana vielä useita päiviä. Esimerkiksi Jongunjärven ympäristössä olevat tiet ovat ennusteiden mukaan vedestä vapaana vasta toukokuun lopulla. Pudasjärven ja Tuulijärven ympäristössä vedenpinnan ennustetaan laskevan viikon loppupuolella vahinkorajan alapuolelle. Tieverkosto ympäri jokivartta on kärsinyt vahinkoja tulvassa. Tiet korjataan liikennöitävään kuntoon ja avataan liikenteelle, kun tulvavesi on laskenut.

Pudasjärven kaupunki huolehtii kaupunkia suojaavien penkereiden toiminnasta ja tausta-alueiden pumppauksista. Penkereiden toiminta täytyy varmistaa myös tulvan laskuvaiheessa.

Vedenpinnan korkeuden ei arvioida nousevan vesistöalueelle alkuviikoksi ennustettujen vesisateiden vaikutuksesta. Sen sijaan vesisateet voivat pitkittää tulvatilannetta entisestään.

May 18

Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Pohjois-Karjalan suurten järvien vedenpinnat edelleen nousussa

Pohjois-Karjalan suurille järville ennustetaan paikoin keskimääräistä suurempaa kevättulvaa.

Säännöstellyt Höytiäinen ja Pyhäjärvi ovat saavuttaneet tavanomaisen kesävedenkorkeutensa, ja Koitere saavuttanee tavanomaisen alkukesän tavoitetasonsa kesäkuun alussa. Säännöstelemätön Viinijärvi on toukokuun lopulla huipussaan ja noin 10 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan noin 40 cm keskimääräistä kevättulvahuippua korkeammalle. Tämänhetkisestä (18.5.2015) tasosta Pielisen ennustetaan nousevan vielä reilut 20 cm. Pielisen vedenkorkeusennuste on hieman laskenut toukokuun alun ennusteista. Pielisen suunnilleen kesäkuun alkuun ajoittuvan tulvahuipun ennustetaan vastaavan noin syyskesän 2004 tulvakorkeutta.

Pieliseen laskevien Valtimonjoen, Saramojoen ja Lieksanjoen virtaamahuiput on jo saavutettu vesimäärien ollessa noin keskimääräisen kevättulvan suuruisia. Oriveden ja Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan nousevan toukokuun puolivälin tasosta heinäkuuhun mennessä vielä noin 30 cm, mikä olisi noin 30–40 cm keskimääräistä vuotuista tulvahuippua korkeammalla.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraa maakunnan vesitilanteen kehittymistä. Vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamaennusteita laatii Tulvakeskus, joka on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen yhteinen palvelu. Vesistöennusteiden toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi lähitulevaisuuden sateet.

May 18

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen vedenkorkeus

Päijänne

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Linkki Päijänteeen vedenkorkeussivulle

Linkki Saimaan Lauritsalan vedenkorkeustietoihin