Aug 12

Helsingin ympäristökeskus: Uimaveden laatu hyvää

fece9451-1afb-4101-b8ee-c42d61ca205e-main_image

Helsingin saarilla on puhdasta uimavettä. Kuva: Hanna Pohjakallio

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet alkuviikosta viiden saaren uimarannalta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Viime viikolla Hietarannalta otetussa näytteessä todettiin kohonneita Escherichia colin ja enterokokkien pitoisuuksia. Tällä viikolla valmistuneen uusintanäytteen tulos oli hyvä.

Uimarannoilta mitatut veden lämpötilat vaihtelevat nyt 15–18 astetta. Tällä viikolla on havaittu pieniä määriä sinilevää muun muassa Munkkiniemen, Suomenlinnan, Mustasaaren ja Uunisaaren uimarannoilla. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan (15.6.–31.8.2016). Veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita.

Meriveden lämpötila laskenut – panssarilevät runsastuneet

Meriveden lämpötila on laskenut hiljalleen viime viikosta. Tällä viikolla Helsingin edustalla on mitattu noin 14–17 asteen lämpötiloja. Meriveden korkeus on noussut viime viikosta ollen 30 senttiä teoreettista keskivedenpintaa korkeammalla. Navakka tuuli on sekoittanut leviä vesipatsaaseen ja rikkonut sinilevien pintakukintoja.

Sinilevien määrän vähentyminen näkyi myös mikroskooppisessa tarkastelussa. Näytteissä esiintyi pieniä määriä Itämeressä myrkytöntä Aphanizomenon sp. sekä toisinaan myrkyllistä Dolichospermum sp. suvun sinilevää.

Sen sijaan viileämmissä vesissä viihtyvät panssarilevät esiintyivät sinileviä runsaampia näytteissä. Ne saattavat värjätä vettä punertavaksi, mikäli niiden määrä lisääntyy. Ilmiö ei kuitenkaan ole haitallinen Itämeren olosuhteissa.

Kasviplanktonit ovat yleensä autotrofisia eli ne yhteyttävät hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea. Panssarilevien erityispiirteisiin kuuluu se, että ne voivat olosuhteista riippuen joko yhteyttää tai käyttää kasvaakseen orgaanisia yhdisteitä eli ne ovat miksotrofisia. Nimensä panssarilevä on saanut monikerroksisen ja vahvan soluseinänsä mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line

Aug 12

Hämeenlinnan ja Hattulan tutkimusjärvillä vedet olivat kirkkaita ja happi syvänteistä vähissä

500px-Hämeenlinna.vaakuna.svg500px-Hattula.vaakuna.svg

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki 10.8-12.8.2016 kaikkiaan yhdeksän järveä ja näytteenottopisteitä oli 14 kpl. Hattulassa tutkittiin Tömäjärven tilaa. Hämeenlinnassa tutkitut järvet kaupunginosittain olivat seuraavat: Hauhon kaupunginosassa Veittijärvi ja Vuolijärvi, Kanta-Hämeenlinnassa Kankaistenjärvi, Kalvolassa Valkealammi, Lammilla Selkjärvi, Rengossa Suolikkojärvi ja Tuuloksessa Oksjärvi ja Poutunjärvi.

YSI6600 mittarilla mitattiin metreittäin syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus–pelkistyspotentiaalia, sameutta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta. Vesinäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa väri, alkaliteetti, COD, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta ja klorofylli-α. Näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys ja tehtiin havaintoja rantojen ja vesien eliöstöstä.

Oksjärven ja Kankaistenjärven näyteanalyysin kustannuksista vastasivat ko. järvien suojeluyhdistykset. Näiltä järviltä otettiin muita järviä enemmän näytteitä ja tutkittiin useita näytepisteitä. Oksjärvellä tutkittiin neljä näytepaikkaa ja Kankaistenjärvellä kolme. Muiden järvien tutkimusten osalta kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut.

Näytteenotot sujuivat pääosin hyvin voimakkaista tuulista huolimatta. Järvien pintavesi oli 19–20oC lämpöistä. Tömäjärven lähes neutraalin ja kirkkaan veden näkösyvyys ulottui 3,2 metriin. 9,5 m syvyydessä eli metri pohjan yläpuolella happipitoisuus oli laskenut 3,3 % kyllästysasteena ja 7oC:een. Suolikkojärven pinnalla havaittiin suopursuruosteen itiöitä ja näkösyvyys jäikin 1,1 m:iin. pH oli hieman emäksen puolella. 16 m syvyydessä happea oli vain 0,3 % ja sameuskin oli hieman noussut. Pintavedeltään neutraalin ja kirkasvetisen Valkealammin syvänteen alusvedessä, n. 5,5 m syvyydessä oli niin ikään happi vähissä (1,4 %) ja sameus lisääntynyt. Valkealammin näkösyvyys oli 3,3 m.

Poutunjärven pintavesi oli hieman hapanta ja kirkasta: näkösyvyys ulottuikin 3,1 m:iin. Pohjan tuntumassa (4,5 m) happi oli tässäkin järvessä vähissä (n. 2 %). Samalle pohjavesialueelle ja harjualueelle sijoittuvan syvän (11 m) Veittijärven vesi oli kirkasta ja hieman hapanta. Näkösyvyys oli 2,8 m. Pari metriä pohjan yläpuolella oli vielä 19 % happea, mutta 1 m pohjasta se laski n. 2 %:iin. Vain 1,5 m syvyisessä Vuolijärvessä luonnollisestikin happea riitti pohjalle asti. Vesi sen sijaan oli sameaa ja sähkönjohtokyky oli kohonnut. Näkösyvyys ulottui vain 80 cm:iin. Lammin Selkjärvi on myös varsin matala ja happea sielläkin oli pohjalle kohtalaisesti. Selkjärven vesi on hapanta ja kirkasta. Näkösyvyys ulottui 2,8 metriin.

Keskiviikkona 10.8.2016 voimakkaan tuulen sekoittamana Oksjärven ja Kankaistenjärven vesi oli metrin syvyydessä 18-19oC:ista. Oksjärven pintavesi oli hieman neutraalia happamempaa ja eteläosan lahdissa lievästi sameaa, mutta pohjoisosan pisteellä kirkasta. Oksjärven itäosan seitsemän metrin syvyisellä pisteellä happipitoisuus oli pohjalla vain parin prosentin luokkaa, muilla pisteillä happipitoisuus oli joko hyvä tai kohtalainen. Oksjärven näkösyvyys oli parhaimmillaan 3,3 m.

Kankaistenjärven vesi oli kirkasta ja näkösyvyyttä oli Kivikarin pisteellä jopa viisi metriä. Happipitoisuus oli säilynyt hyvänä myös syvempien pisteiden alusvedessä ja metrin pohjasta se oli alimmillaan kyllästysasteena n. 18 %.

Tutkimusjärvillä havaittiin kuikkia, selkälokkeja ja laulujoutsenia. Maininnanarvoista kasvilajistoa olivat heinävita, nuottaruoho, lännenmaarianheinä ja rantaleinikki.

Aug 03

TAMPEREEN KAUPUNKI: Kaukajärvi, Särkijärvi, Tohloppi ja Kurjenjärvi puhdasvetisimpiä vuonna 2015 tutkituista järvistä

2016-08-03 13_38_39-Tampereen_jarvet_2015.pdf - Nitro Reader 3

Tampereen järvistä vedenlaadultaan kärjessä ovat edelleen Kaukajärvi ja Särkijärvi, jotka ovat karuja ja kirkasvetisiä. Kaukajärven kirkkaus lähentelee ennätyksiä, sillä näkösyvyys on talvisin suurimmillaan 8-10 metriä. Erittäin puhdasvetisiä olivat myös Tohloppi ja Kurjenjärvi Teiskon alueella. Vuonna 2015 tutkituista järvistä hyväkuntoisia järviä olivat Paalijärvi, Iso Päiväjärvi, Vaavunjärvi ja Velaatanjärvi, jotka nekin sijaitsevat Teiskossa.

Voimakkaimmin olivat rehevöityneet Sorsalampi, Iidesjärvi, Niihamanjärvi ja Ahvenisjärvi. Nämä järvet soveltuvatkin välttävästi tai huonosti virkistyskäyttöön. Muut vuonna 2015 tutkitut järvet olivat rehevyysasteeltaan karuja tai lievästi reheviä.

Vuonna 2015 tutkittiin 16 järveä. Järvien vedenlaatu tutkittiin lopputalvella ja -kesällä 2015, ja raportti tuloksista valmistui tänä kesänä. Lisäksi tutkittiin Vuoreksen alueen järviä sekä kunnostustoimien vaikutusta Sorsalammen, Likolammen ja Ahvenisjärven vedenlaatuun. Ahvenisjärveä on hapetettu ja viilennetty talviaikana virransekoittimilla ja Likolampea uppupumpuilla. Sorsalammen fosforipitoisuutta on saatu alennettua alumiinikloridilla, jota käytettiin vuosina 2011 ja 2012. Myös Vuoreksessa hapetettiin Iso Virolaista virransekoittimella vuonna 2015, ja rakentamisen aiheuttamaa veden suolapitoisuutta ja happikatoa saatiin näin vähennettyä.

Tampereen alueella on 160 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Säännöllisesti seurataan 61 järven ja lammen vedenlaatua. Tiheimmin tarkkaillaan kaupunkialueella ihmistoiminnan vaikutuksessa olevia järviä. Joka vuosi seurattavia järviä ovat esimerkiksi Alasjärvi, Iidesjärvi, Kaukajärvi ja Ahvenisjärvi. Tutkimukset tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereen kaupungin tilauksesta. Pyhäjärven ja Näsijärven tilaa seuraa Pirkanmaan ELY-keskus, lisäksi näihin päätyvää jätevesikuormitusta seurataan järviä kuormittavien laitosten velvoitetarkkailussa.

Kantakaupungin järviä kuormittavat katujen suolaus ja asutuksen hulevedet. Maaseutualueella järviä rasittaa pelloilta tuleva kuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet.

Tampereen järvien tilan voi tarkistaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ylläpitämästä vedenlaatupalvelusta www.vesikeskus.fi/vedenlaatu

Jul 22

Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Uimavesien hygieeninen laatu hyvä, sinilevää yhä vain vähäisiä määriä

a25006c4-78b6-4dcd-ab67-078d3347f026-main_image

Sinilevää ei edelleenkään ole Helsingin uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Kuva: Lotta Kivikoski

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet tällä viikolla Veijarivuoren puistosta ja viideltä saarelta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Kaikki perjantaihin mennessä saatujen vesinäytteiden tulokset olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä.

Sinilevää ei edelleenkään ole uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Mikäli lämmin ja tyyni sää jatkuu, todennäköisyys sinilevien runsastumiselle edelleen kasvaa. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan 15. kesäkuuta – 31. elokuuta. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa.

Tuulet laantuneet ja rannikon merivedet lämmenneet

Merellä tuulet ovat laantuneet viime viikosta ja rannikon meriveden lämpötila on lämmennyt Helsingin edustalla 14–17 asteeseen. Aallonkorkeus on keskimäärin 0,4 metriä. Suojaisemmilla lahdilla korkeus voi olla matalampi ja avoimella selällä korkeampi.

Lämpötilan vähittäinen nousu näkyy myös Helsingin edustan merialueen kasviplanktonlajistossa. Sinilevät ovat runsastuneet hieman viime viikosta. Näytteissä havaittiin Itämeren oloissa myrkyttömäksi todettuaAphanizomenon-sukua sekä mahdollisesti myrkyllistä Dolichospermum-suvun rihmastoa.

Sisälahdilla on näkynyt ohutta pintaleväesiintymää, joka ei ulotu kovin syvälle, mutta saattaa näkyä vihertävänä peitteenä veden pinnalla. Sinilevätilanne voi vaihdella rannoittain tuulten ja virtausten mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line

Jul 06

Kesäkuun vesitilanne – Pohjois-Karjala

Kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi koleana, mutta kuukauden loppupuoli oli helteinen.

Kesäkuun sademäärät olivat maakunnassamme lähes viidenneksen tavanomaista suurempia. Vettä on tullut Pohjois-Karjalassa 73 – 80 millimetriin, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski kesäkuun aikana 8 cm. Vedenpinta on nyt 20 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan ennustetaan nousevan noin 5 cm heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen alkaa laskusuunta. Vedenpinta laskee 10 cm heinäkuun loppuun mennessä.
Pielisen vedenpinta laski 14 cm kesäkuun aikana. Vedenpinta on nyt 10 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Ennusteen mukaan Pielisen vedenpinta nousee noin 10 cm heinäkuun loppuun mennessä. Elokuun alkupuolella alkanee laskusuunta.

2016-07-06 15_24_31-Kesäkuu 2016.pdf - Nitro Reader 3

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus oli kesäkuun lopussa 6 – 55 cm normaalia alempana.

Pielisjoen kesäkuun keskivirtaama oli 94 % normaalista. Koitajoessa virtasi vettä kesäkuussa neljänneksen ja Lieksanjoessa viidenneksen tavanomaista vähemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat yleisesti ottaen keskimääräistä pienempiä. Esimerkiksi Jänisjoen ja Saramojoen kesäkuun keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista pienempi.

Pintaveden lämpötila oli kesäkuun 30. päivänä Pyhäselällä ja Pielisellä 18,5 astetta. Molempien järvien pintavesi oli tuolloin reilun asteen tavanomaista lämpimämpää. Tänään 6. päivä heinäkuuta, Pyhäselän pintavesi on 20 asteista ja 2,3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pielisen pintavesi on 19 asteista ja 1,6 astetta normaalia lämpimämpää.

Jun 23

Hämeenlinnan kaupunki: VESI ON UIMARANNOILLA UIMAKELPOISTA

500px-Hämeenlinna.vaakuna.svg

Hämeenlinnassa ja Hattulassa viranomaisvalvonnassa on 24 uimarannan veden laatu. Viime vuodesta poiketen Hämeenlinnan uimahallin uimaranta ei ole koko kesänä uimarantakäytössä uimahallin peruskorjauksen vuoksi. Valvottavista uimarannoista yleisiä uimarantoja on 7 ja pieniä yleisiä uimarantoja 17. Yleisten uimarantojen uimaveden laatutiedot toimitetaan Euroopan komissiolle.

Valvontaan kuuluvat uimarannat: Hämeenlinnassa

Yleiset uimarannat Pienet yleiset uimarannat
Ahvenistonjärvi, Ahvenisto
Alajärvi, Tervaniemi
Aulangonjärvi, KihtersuoHauhonselkä, Pappilanaro

Ormajärvi, Sankolan ranta

Pannujärvi

 

Aulangonjärvi, ulkoilumaja

Kahtoilampi

Kankaistenjärvi
Katumajärvi, Idänpää
Katumajärvi, OTK:n ranta

Leheejärvi, Kopsjoen uimaranta

Matkalampi

Ormajärvi, Untulan ranta

Pääjärvi, Juottimen uimaranta

Suolijärvi, Kirkkoranta

Teuronjärvi

Vanajavesi, Lepaanrannan ulkoilumaja
Äimäjärvi, urheilukentän ranta

Hattulassa

Yleiset uimarannat Pienet yleiset uimarannat
Vanajavesi, Herniäinen Armijärvi, Nihattulan ranta
Lehijärvi, Kalkkonen
Vanajavesi, Eerolan ranta
Vanajavesi, Pappilanniemi

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut on ottanut tämän uimakauden (15.6.-31.8.2016) ensimmäiset uimavesinäytteet. Tulosten perusteella uimavesi täytti mikrobiologiset laatuvaatimukset kaikilla rannoilla eli tulosten mukaan vesi on uimakelpoista. Tällä viikolla otetuissa näytteissä uimaveden lämpötila vaihteli 16,5-17,5 °C. Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta www.hameenlinna.fi/uimavesi voi seurata näytetuloksia kohdasta Kesän 2016 näytteenottosuunnitelma ja tulokset.

Syanobakteereita eli sinilevää ei havaittu tähän mennessä viranomaisvalvontanäytteenoton yhteydessä. Ensimmäiset tämän kesän havainnot sinilevistä on saatu Kankaistenjärven uimarannan läheisyydestä heti näytteenottokierroksen jälkeen. Sinilevätilanne saattaa vaihdella nopeasti eikä yhdessä paikassa tehty havainto kuvaa koko järven tilaa. Tästä syystä viranomaispalvelut suosittaa, että uimarit tarkistaisivat silmämääräisesti jo nyt uimaveden laadun aina ennen kuin menevät uimaan. Liitteessä 1 on yleistä tietoa syanobakteereista eli sinilevistä.

Suomessa oli kesällä 2014 poikkeuksellisen monta uimavesivälitteistä epidemiaa. Uimaveden saastuminen esimerkiksi jätevedellä tai uimareiden ulosteella voi johtaa epidemiaan. Viranomispalvelut muistuttaa uimareita hyvän hygienian merkityksestä myös uimarannoilla.

Jun 20

Kostean maaperän ansioista Pirkanmaan järvien vedenkorkeuksien lasku hidastuu

Pirkanmaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jonkin verran keskimääräistä alempana vähälumisen talven ja melko kuivan alkukesän jälkeen. Vedenkorkeudet ovat olleet laskusuunnassa jo toukokuun puolesta välistä saakka, mutta viime päivien sateet ovat saaneet maaperän vesivarastot täyttymään ja sitä myöten suurempien järvien vedenkorkeuksien lasku on hidastunut tai pysähtynyt. Pienemmillä järvillä vedenkorkeudet ovat lähteneet sateiden ansiosta nousuun. Säännöstellyillä järvillä ollaan tavanomaisissa kesäkuun korkeuksissa. Kasvukauden aikana vedenkorkeuksien lasku on tyypillistä suuren haihdunnan ja kasvillisuuden käyttämän veden vuoksi. Yleensä kesäaikainen vedenkorkeuden alentuminen jatkuu syyssateisiin saakka.

Vesien lämpötilat nousivat loppukevään kuuman jakson myötä jopa yli 20 asteen, mutta ovat kylmän kesäkuun myötä laskeneet jopa alle 15 asteen. Paikoin veden lämpötila on ollut kesäkuussa jopa alle 10 astetta, kun tuulet ovat sekoittaneet järvivesiä ja nostaneet kylmiä pohjanläheisiä vesimassoja pintaan. Keskimäärin suurten järvien veden lämpötilat ovat 18 asteen paikkeilla.

Pohjavesitilanne on hyvä ja pinnankorkeudet ovat pääosin keskiarvossa. Näillä näkymin vedenkorkeudet pysyttelevät nykyisillä tasoillaan.

Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien havaitut vedenkorkeudet 19.6.2016. Suluissa on esitetty vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1970-2015 kyseisen päivän keskimääräiseen arvoon.

19.6.2016 Korkeus merenpinnasta

NN+m

Näsijärvi, Tampella (s) 95,28 (+0,03)
Pyhäjärvi, Näppilä (s) 77,10 (+0,07)
Vanajavesi, Toijala (s) 79,46 (+/- 0)
Kyrösjärvi (s) 83,09 (-0,11)
Kukkia, Pälkäne (lt) 86,51 (-0,07)
Längelmävesi, Kaivanto (lt) 84,01 (-0,08)
Kitusjärvi, Virrat (lt) 115,92 (-0,08)
Tarjannevesi, Visuvesi (lt) 96,02 (-0,05)
Toisvesi (lt) 97,63 (-0,19)

s = säännöstelty, lt = luonnontilainen

Jun 20

Tampereen uimavesien lämpötiloja ja levätietoja voi nyt seurata uudesta karttapalvelusta

500px-Tampere.vaakuna.svg

Tampereen uimarantojen uimavesien ajantasaisia lämpötiloja voi nyt seurata uudesta mSwim-palvelusta. Karttapohjaisesta sovelluksesta saa myös tietoa uimarantojen sinilevätilanteesta. Lämpötila- ja leväpalveluun pääsee sivulta www.tampere.fi/uimarannat.

Uimavesien lämpötila- ja sinilevätiedot päivittyvät mSwin-palveluun tiheimmin vilkkaimmilta rannoilta, mutta myös pienemmiltä uimapaikoilta aina sitä mukaan, kun niissä käydään tarkastuksilla. Jos rannalla havaitaan sinilevää, rannan sijaintipallukka kartalla on keltainen (vähän levää) tai punainen (paljon levää). Jos levää ei havaittu, pallukan väri on vihreä. Myös rannalle laitetaan aina varoituskyltti, jos levää on havaittu.

Tampereella on 14 uimarantaa ja 16 uimapaikkaa. Tietoa karttapalveluun tuottaa Tampereen Infra, joka tekee säännöllisiä tarkastuksia. Tarkastuksilla seurataan rantojen varustusten kuntoa, siisteyttä sekä veden lämpötilaa ja sinilevää. Sinilevää seurataan aistinvaraisesti.

Vilkkaimmilla rannoille on palkattu kesäsiistijöitä, jotka myös lähettävät uimavesien lämpötila- ja levätietoja mSwim-karttapalveluun. Siistimistyötä tekevää henkilökuntaa on Alasjärven, Onkiniemen Elianderin, Hervantajärven, Kaukajärvi-Riihiniemen, Suolijärven, Suomensaaren, Tahmelan ja Tohlopin uimarannoilla maanantaista torstaihin klo 9 – 17 ja perjantaisin klo 9 – 15.15. Ainoastaan Pyynikin rannalla on hengenpelastustaitoiset valvojat arkisin klo 10 – 20.

Lisäksi Tampereen kaupungin viranomaispalvelujen ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu Suomen ympäristökeskuksen Syken valtakunnalliseen leväseurantaan tarkkailemalla kerran viikossa Rauhaniemen, Onkiniemen Elianderin, Rantaperkiön, Pyynikin, Tohloppi uuden ja Kaukajärven soutustadion rantojen levätilannetta. Tiedot toimitetaan Sykelle ja järviwikiin www.jarviwiki.fi, josta voi myös seurata levätilannetta.

Tampereen, Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Juupajoen, Valkeakosken, Akaan ja Urjalan uimarantojen vedenlaatua valvoo Tampereen kaupungin viranomaispalvelujen seudullinen ympäristöterveysyksikkö. Uimarannoilta otetaan kesäisin 3-4 uimavesinäytettä uimarannan kävijämäärien mukaan. Uimavesinäytteistä tutkitaan veden hygieeninen laatu eli suolistoperäisten bakteerien määrä laboratoriossa. Tampereella uimarantakäynnit tekee ja vesinäytteet ottaa Tampereen Infra. Tulokset viedään rannoille ja Tampereen kaupungin verkkosivuille.

Uimarannat

Uimarantojen veden lämpötilat ja levätilanne

Uimavesien laadun valvonta (uimarannat)

Mar 09

Puolet suomalaisista asuu ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla

9a317c87-ce45-4dd6-ac88-f20682bdeae5-main_image

Nouseva merenpinta uhkaa suurempaa ihmisjoukkoa kuin aiemmin arvioitu. 24 miljoonan asukkaan Shanghai on yksi suurkaupungeista, jotka kärsivät ennustetusta merenpinnan noususta ja aiempaa voimakkaammista myrskyistä. Kuva: Olli Varis/Aalto-yliopisto

Meren läheisyydessä asuu enemmän ihmisiä kuin on aiemmin arvioitu, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat.

Kasvihuoneilmiön nostama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat erityisesti merten lähellä asuvia ihmisiä. Tutkijat käyttivät uusia, aiempaa tarkempia tietokantoja ja arvioivat, että 1,9 miljardia ihmistä eli 28 prosenttia maailman väestöstä asuu enintään 100 km etäisyydellä merenrannasta alueilla, jotka ovat korkeintaan 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yksin Suomessa lähes 2,4 miljoonaa ihmistä eli 43 prosenttia väestöstä asuu näillä alavilla alueilla.

– Vuoteen 2050 mennessä näillä alueilla asuvien ihmisten määrä noussee maailmassa 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmistä tulee asumaan alueilla, jotka ovat korkeintaan 5 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu.

Tutkimuksen mukaan samalla kun väestö ja vauraus ovat keskittyneet meren ääreen, ruokaa pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset asuvat. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruoantuotannolle, mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle.

– Viime vuosisadalla sekä viljelys- että laidunmaat laajentuivat nopeimmin tiiviiden asutusalueiden ulkopuolella ja vähentyneet rannikkoseuduilla. Tämä kehitys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Varis.

Alueiden keskinäinen erilaisuus ei kasvakaan

Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät erityisesti rannikkoalueilla, ne lisääntyvät vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa. Tämä löydös kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kaupungistumisen ja taloudellisen tuotannon odotetaan jakautuvan maailmassa aiempaa tasaisemmin maatieteellisesti tarkasteltuna.

Tutkijoiden analyysi perustuu useiden eri tietokantojen käyttöön. Ensin tutkijat jakoivat maailman eri vyöhykkeisiin perustuen niiden etäisyyksiin merestä ja korkeuteen merenpinnasta. Näiden vyöhykkeiden avulla analysoitiin sään, väestön, maanviljelyksen, talouden ja ympäristövaikutusten jakautuminen maailmassa. Tutkijat myös arvioivat, miten nämä tekijät ovat muuttuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 välisenä aikana.

Aalto-yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, jotka edustivat alankomaalaista Vrije Universiteit Amsterdamia, Italian Kansallista tilastoinstituuttia ja sveitsiläistä Zürichin yliopistoa.

Artikkeli

Matti Kummu, Hans de Moel, Gianluigi Salvucci, Daniel Viviroli, Philip J Ward, Olli Varis. 2016. Over the hills and further away from coast: global geospatial patterns of human and environment over the 20th-21st centuries. Environmental Research Letters 11: 03

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/11/3/034010/meta

Mar 04

Helsingin merivesi paikoin ennätyskirkasta

d3cf7d5a-0312-450f-90b5-1e737225d67c-main_image

Ravinnekuormitus on vähentynyt Suomenlahden alueella. Se on todennäköisesti yksi syy havaittuun vesien kirkastumiseen. Kuva: Ilppo Kajaste / Helsingin kaupungin aineistopankki

Pääkaupunkiseudun merialueen vesi on nyt monin paikoin tavanomaista kirkkaampaa. Helsingin ympäristökeskus mittasi kuluneella viikolla läntisiltä ulkosaariston alueilta yli seitsemän metrin näkösyvyyksiä. Ne ovat poikkeuksellisen suuria verrattaessa 1970-luvulta lähtien kerättyyn aineistoon.

”Ravinnekuormitus on vähentynyt Suomenlahden alueella. Se on todennäköisesti yksi syy havaittuun vesien kirkastumiseen”, Helsingin ympäristökeskuksen johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen sanoo.

Muualla Helsingin edustan merialueella tilanne on ajankohtaan nähden normaali. Näkösyvyydet vaihtelevat Vanhankaupunginlahden 30 senttimetrin näkösyvyydestä sisäsaariston 3–5 metrin näkösyvyyksiin.

Merialueen tilaa seurataan ympäri vuoden

Veden näkösyvyys vaihtelee vuodenajoittain ja on suurimmillaan yleensä lopputalvesta. Jäiden lähdön aikaan ajoittuva levien kevätkukinta yhdistettynä veden täyskiertoon samentaa vettä, jolloin näkösyvyys on yleensä pienimmillään huhti-toukokuussa.

Ympäristökeskus seuraa pääkaupunkiseudun merialueen tilaa ympäri vuoden. Tuloksista nähdään, miten merialueen tila kehittyy ja voidaan päätellä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Ympäristökeskus teki tällä viikolla merialueen tilan seurannan talvikierroksen.

Linkit

Ympäristökeskuksen internetsivut

Ympäristökeskus Twitterissä

Ympäristökeskus Facebookissa