Nov 08

Ilmatieteen laitos – Jääpalvelu aloitti talvikauden: ensimmäiset jäät näkyvät jo jääkartassa

jaakuusilo_netti

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden marraskuun alussa julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Jääpalvelun päätehtävä talvikaudella on ajantasaisen jäätiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin.

Jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa veneilykauden päättyessä. Marraskuun alusta lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

Rannikoiden sisälahdissa jo jäätä

Maanantaina 7. marraskuuta tehdyssä jääkartassa näkyy ensimmäiset jäät rannikoiden sisälahdissa. Edellisen kerran jäätä jääkarttoihin on marraskuun alkupuolella piirretty talvina 2006–07 ja 2002–03. Tiistaina annettiin ensimmäiset liikennerajoitukset Saimaan pohjoisosiin, jonne marraskuun alun kylmät säät ovat muodostaneet jäätä. Jäiden odotetaan paksuuntuvat loppuviikon aikana Saimaan liikennettä haittaavaksi.

Tällä hetkellä Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihtelee Perämeren pohjoisosan rannikkovesien noin kahdesta asteesta varsinaisen Itämeren altaan kahdeksaan asteeseen. Verrattuna pitkäaikaisiin keskiarvoihin, on meriveden pintalämpötila Suomea ympäröivillä merialueilla vajaan asteen verran keskiarvojen yläpuolella.

“Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, millainen tulevasta jäätalvesta tulee, mutta jos jotain pitää sanoa, niin sanoisin talvesta tulevan keskimääräisen, kenties talven 1999 kaltaisen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

“Viimeisen parikymmenen talven joukkoon mahtuu monenlaisia talvia. Esimerkiksi talvi 1999 vastaa hyvin 2000-luvun talvien keskimääräistä talvea, kun taas talvi 2008 oli kaikkien aikojen leudoin ja talvi 2011 2000-luvun talvien ankarin”, Jouni Vainio kertoo.

Jääkartta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Oct 31

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.10.2016

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on NN+ 81,38 m, mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalampi lukema. Pohjapatojen käyttöönotosta huolimatta pinta aleni vähäsateisessa lokakuussa 12 cm. Viikonlopun sateet eivät vielä kääntäneet Kallaveden pintaa nousuun. Pohjapatojen ansiosta Kallaveden vedenkorkeus on kehittynyt täsmälleen samalla tavalla kuin viime vuonna. 

Iisalmen reitilläkin virtaamat olivat lokakuussa pienet, mutta pinnankorkeuksien alenema pystyttiin estämään.  Nyt pinnankorkeudet ovat lähestyneet ylärajoja ja juoksutuksia lisätään tarvittaessa. Onki- ja Poroveden säännöstelyluvat sallisivat pienen syyskorotuksen vuoden loppuun, mutta korotusta ei tehdä, mikäli virtaamatilanne ei pakota pinnan nostoon.

Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on laskenut lokakuussa 20 cm. Tuntuu isolta pinnanlaskulta, mutta se on ajankohdalle tavallinen kehityskulku. Haukivesi on vielä 15 cm yli ajankohdan keskimääräisen pinnantason.

Nilsiän reitillä Syvärin ja Vuotjärven juoksutus on ollut keskimääräistä pienempää, mutta pinnankorkeudet ovat lähellä keskimääräistä molemmissa järvissä. Juojärven pinnankorkeus on ollut pääosan lokakuuta ajankohdan keskimääräisen korkeuden alapuolella, mutta on nyt nousemassa keskimääräiselle tasolle juoksutusten pienennyttyä. 

Rautalammin reitillä Pielavesi on laskenut lokakuun alusta 9 cm, Iisvesi 7 cm ja Konnevesi 6 cm. Pielavesi ja Konnevesi ovat 13 cm ja Iisvesi 8 cm ajankohdan keskiarvokorkeuden alapuolella.

Oct 17

Merivedenkorkeus alhaalla Suomen rannikolla

img_0903

Merivesi on tällä hetkellä Suomenlahdella alhaisella tasolla. Vastaavia lukemia esiintyy noin kerran vuodessa eli tilanne ei ole poikkeuksellinen.

Merivesi on tällä hetkellä monin paikoin noin 40 – 50 cm keskiveden alapuolella. Matala merivesi johtuu pitkään jatkuneesta korkeapaineesta, joka on työntänyt vettä pois Suomen rannikolta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan merivedenkorkeuden tilanne jatkuu samanlaisena ainakin loppuviikon.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Alimman vaaratason varoitusten toistuvuus on noin kerran vuodessa, toisen vaaratason kerran viidessä vuodessa ja ylimmän vaaratason kerran 20 vuodessa. Alin vaarataso matalasta vedenkorkeudesta vaihtelee eri puolilla rannikkoa -50 ja -80 senttimetrin välillä.

Meriveden korkeusvaroitukset on suunnattu rannikon väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle, jotta he voivat varautua merivedenkorkeuden muutoksiin. Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Ajantasaiset merivedenkorkeustiedot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Aug 15

Pohjanmaan rannikon joet tulvivat pelloille, katkovat teitä ja kastelevat kellareita

Cp5iIWwXEAAU01c

Kuva: Pohjanmaan Ely Keskus

Sunnuntain ja maanantain sateet ovat nostaneet Pohjanmaan rannikon jokien virtaamat keskimääräistä kevättulvaa suuremmiksi. Sunnuntain ja maanantai-aamun sateet ovat osuneet pahiten Lapväärtin-, Teuvan-, Närpiön-, Maalahden-, Laihian- ja Vöyrinjoen alueelle. Sademäärät ovat olleet monin paikoin noin 50–60 mm.

Joet ovat tulvineet pelloille ja katkoneet teitä mm. Maalahdessa, Närpiössä, Vöyrillä, Mustasaaressa, Kauhajoella ja Teuvalla. Vesiä on pumpattu monin paikoin kellareista ja teiden alikuluista. Myös muutamia taloja on suojattu.

Maalahdenjoella virtaama kasvoi vuorokaudessa noin 13 kuutiosta noin 45 kuutioon. Keskimääräinen kevättulvavirtaama on Maalahdenjoella noin 40 m3/s. Maalahdenjoen ja Petolahdenjoen alueilla oli mm. teitä poikki ja kellareihin pääsi vettä. Laihianjoella virtaama nousi noin tasolle 40 m3/s, joka on selvästi suurempi kuin keskimääräinen kevättulvavirtaama.

Närpiönjoella virtaama nousi maanantaina aamupäivällä noin tasolle 115 m3/s, kun se vielä sunnuntai-aamulla noin 15 m3/s. Keskimääräinen kevättulvavirtaama Närpiönjoella on 90 m3/s. Närpiönjoen alueella vesi tulvi pelloille, teille ja kellareihin. Kivi- ja Levalammen juoksutus pienennettiin maanantai-aamulla alle kuutioon. Närpiönjoen alueella tehdään maanantain aikana tulvamittauksia. Näitä havaintoja hyödynnetään Närpiönjoella tekeillä olevassa virtausmallinnuksessa ja tulvavaarakartoituksessa. Kuten Närpiönjoella, myös Teuvanjoen ja Lapväärtinjoen virtaamat kasvoivat vuorokaudessa lähes kymmenkertaisiksi.

Kyrönjoen alueella sateet ovat osuneet pahiten Kauhajoen alueelle. Ilmajoella Nikkolassa pinta nousi vuorokaudessa noin 1,5 m. Kyrönjoen yläosan pengerrysalueella kuivatusojien vedet ovat nousseet teille. Kyrönjoen pääuomassa virtaaman nousu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin pienemmissä joissa. Kyrönjoki ei ennusteiden mukaan nouse kevättulvakorkeuksiin.

Pohjoisemmilla joilla, kuten Lapuan-, Ähtävän- ja Perhonjoella tilanne on rauhallisempi. Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta saattaa nousta tulvarajan paikkeille. Nurmonjoen ns. vähävetisellä (Hirvijärven ohittavalla) osuudella virtaa taas runsaasti vettä lähipäivinä.

Tulvavesien ennustetaan jatkavan nousuaan vielä maanantain ajan. Vedenpinnat nousivat poikkeuksellisen nopeasti sunnuntain ja maanantain välillä, mutta sateiden vähenemisen myötä tulvavesien nousu on maanantai-iltapäivän aikana hidastunut. Sääennusteiden mukaan tulevina päivinä sateet vähenevät selvästi.

Aug 15

RAUMAN KAUPUNKI: Tenhonperän rantasaunan uimarannalle uimakielto

500px-Rauma.vaakuna.svg

Rauman kaupungin vs. ympäristöterveydenhuollon johtaja on 15.8. antamallaan päätöksellä kieltänyt uimisen Rauman kaupungin omistamalla Tenhonperän rantasaunan uimarannalla. Rantasauna sijaitsee Kortelassa, osoitteessa Santperäntie 88. Uimakiellon syynä on uimavedestä 9.8. ja 10.8. otetuissa vesinäytteissä todettu korkea suolistoperäisten bakteerien pitoisuus.

Uimakielto on voimassa toistaiseksi ja veden laatua seurataan tihennetysti. Syytä uimaveden huonoon laatuun ei tiedetä. Uimakielto voidaan purkaa, kun suolistoperäisten bakteerien pitoisuus kahdessa peräkkäisessä näytteessä alittaa jälleen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 354/2008 annetut raja-arvot.

Uimaveden laadun valvonnassa määritetään säännöllisesti suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli –bakteerin pitoisuudet. Tutkimusten tarkoituksena on havaita mahdollinen ulosteperäinen uimaveden saastuminen. Saastuneessa uimavedessä uimiseen liittyy sairastumisriski. Vedessä saattaa olla erilaisia tautia aiheuttavia bakteereita, viruksia ja alkueläimiä, jotka voivat aiheuttaa vatsatautia, ihotulehduksia tai silmätulehduksia.

Aug 12

Helsingin ympäristökeskus: Uimaveden laatu hyvää

fece9451-1afb-4101-b8ee-c42d61ca205e-main_image

Helsingin saarilla on puhdasta uimavettä. Kuva: Hanna Pohjakallio

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet alkuviikosta viiden saaren uimarannalta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Viime viikolla Hietarannalta otetussa näytteessä todettiin kohonneita Escherichia colin ja enterokokkien pitoisuuksia. Tällä viikolla valmistuneen uusintanäytteen tulos oli hyvä.

Uimarannoilta mitatut veden lämpötilat vaihtelevat nyt 15–18 astetta. Tällä viikolla on havaittu pieniä määriä sinilevää muun muassa Munkkiniemen, Suomenlinnan, Mustasaaren ja Uunisaaren uimarannoilla. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan (15.6.–31.8.2016). Veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita.

Meriveden lämpötila laskenut – panssarilevät runsastuneet

Meriveden lämpötila on laskenut hiljalleen viime viikosta. Tällä viikolla Helsingin edustalla on mitattu noin 14–17 asteen lämpötiloja. Meriveden korkeus on noussut viime viikosta ollen 30 senttiä teoreettista keskivedenpintaa korkeammalla. Navakka tuuli on sekoittanut leviä vesipatsaaseen ja rikkonut sinilevien pintakukintoja.

Sinilevien määrän vähentyminen näkyi myös mikroskooppisessa tarkastelussa. Näytteissä esiintyi pieniä määriä Itämeressä myrkytöntä Aphanizomenon sp. sekä toisinaan myrkyllistä Dolichospermum sp. suvun sinilevää.

Sen sijaan viileämmissä vesissä viihtyvät panssarilevät esiintyivät sinileviä runsaampia näytteissä. Ne saattavat värjätä vettä punertavaksi, mikäli niiden määrä lisääntyy. Ilmiö ei kuitenkaan ole haitallinen Itämeren olosuhteissa.

Kasviplanktonit ovat yleensä autotrofisia eli ne yhteyttävät hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea. Panssarilevien erityispiirteisiin kuuluu se, että ne voivat olosuhteista riippuen joko yhteyttää tai käyttää kasvaakseen orgaanisia yhdisteitä eli ne ovat miksotrofisia. Nimensä panssarilevä on saanut monikerroksisen ja vahvan soluseinänsä mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line

Aug 12

Hämeenlinnan ja Hattulan tutkimusjärvillä vedet olivat kirkkaita ja happi syvänteistä vähissä

500px-Hämeenlinna.vaakuna.svg500px-Hattula.vaakuna.svg

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki 10.8-12.8.2016 kaikkiaan yhdeksän järveä ja näytteenottopisteitä oli 14 kpl. Hattulassa tutkittiin Tömäjärven tilaa. Hämeenlinnassa tutkitut järvet kaupunginosittain olivat seuraavat: Hauhon kaupunginosassa Veittijärvi ja Vuolijärvi, Kanta-Hämeenlinnassa Kankaistenjärvi, Kalvolassa Valkealammi, Lammilla Selkjärvi, Rengossa Suolikkojärvi ja Tuuloksessa Oksjärvi ja Poutunjärvi.

YSI6600 mittarilla mitattiin metreittäin syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus–pelkistyspotentiaalia, sameutta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta. Vesinäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa väri, alkaliteetti, COD, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta ja klorofylli-α. Näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys ja tehtiin havaintoja rantojen ja vesien eliöstöstä.

Oksjärven ja Kankaistenjärven näyteanalyysin kustannuksista vastasivat ko. järvien suojeluyhdistykset. Näiltä järviltä otettiin muita järviä enemmän näytteitä ja tutkittiin useita näytepisteitä. Oksjärvellä tutkittiin neljä näytepaikkaa ja Kankaistenjärvellä kolme. Muiden järvien tutkimusten osalta kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut.

Näytteenotot sujuivat pääosin hyvin voimakkaista tuulista huolimatta. Järvien pintavesi oli 19–20oC lämpöistä. Tömäjärven lähes neutraalin ja kirkkaan veden näkösyvyys ulottui 3,2 metriin. 9,5 m syvyydessä eli metri pohjan yläpuolella happipitoisuus oli laskenut 3,3 % kyllästysasteena ja 7oC:een. Suolikkojärven pinnalla havaittiin suopursuruosteen itiöitä ja näkösyvyys jäikin 1,1 m:iin. pH oli hieman emäksen puolella. 16 m syvyydessä happea oli vain 0,3 % ja sameuskin oli hieman noussut. Pintavedeltään neutraalin ja kirkasvetisen Valkealammin syvänteen alusvedessä, n. 5,5 m syvyydessä oli niin ikään happi vähissä (1,4 %) ja sameus lisääntynyt. Valkealammin näkösyvyys oli 3,3 m.

Poutunjärven pintavesi oli hieman hapanta ja kirkasta: näkösyvyys ulottuikin 3,1 m:iin. Pohjan tuntumassa (4,5 m) happi oli tässäkin järvessä vähissä (n. 2 %). Samalle pohjavesialueelle ja harjualueelle sijoittuvan syvän (11 m) Veittijärven vesi oli kirkasta ja hieman hapanta. Näkösyvyys oli 2,8 m. Pari metriä pohjan yläpuolella oli vielä 19 % happea, mutta 1 m pohjasta se laski n. 2 %:iin. Vain 1,5 m syvyisessä Vuolijärvessä luonnollisestikin happea riitti pohjalle asti. Vesi sen sijaan oli sameaa ja sähkönjohtokyky oli kohonnut. Näkösyvyys ulottui vain 80 cm:iin. Lammin Selkjärvi on myös varsin matala ja happea sielläkin oli pohjalle kohtalaisesti. Selkjärven vesi on hapanta ja kirkasta. Näkösyvyys ulottui 2,8 metriin.

Keskiviikkona 10.8.2016 voimakkaan tuulen sekoittamana Oksjärven ja Kankaistenjärven vesi oli metrin syvyydessä 18-19oC:ista. Oksjärven pintavesi oli hieman neutraalia happamempaa ja eteläosan lahdissa lievästi sameaa, mutta pohjoisosan pisteellä kirkasta. Oksjärven itäosan seitsemän metrin syvyisellä pisteellä happipitoisuus oli pohjalla vain parin prosentin luokkaa, muilla pisteillä happipitoisuus oli joko hyvä tai kohtalainen. Oksjärven näkösyvyys oli parhaimmillaan 3,3 m.

Kankaistenjärven vesi oli kirkasta ja näkösyvyyttä oli Kivikarin pisteellä jopa viisi metriä. Happipitoisuus oli säilynyt hyvänä myös syvempien pisteiden alusvedessä ja metrin pohjasta se oli alimmillaan kyllästysasteena n. 18 %.

Tutkimusjärvillä havaittiin kuikkia, selkälokkeja ja laulujoutsenia. Maininnanarvoista kasvilajistoa olivat heinävita, nuottaruoho, lännenmaarianheinä ja rantaleinikki.

Aug 03

TAMPEREEN KAUPUNKI: Kaukajärvi, Särkijärvi, Tohloppi ja Kurjenjärvi puhdasvetisimpiä vuonna 2015 tutkituista järvistä

2016-08-03 13_38_39-Tampereen_jarvet_2015.pdf - Nitro Reader 3

Tampereen järvistä vedenlaadultaan kärjessä ovat edelleen Kaukajärvi ja Särkijärvi, jotka ovat karuja ja kirkasvetisiä. Kaukajärven kirkkaus lähentelee ennätyksiä, sillä näkösyvyys on talvisin suurimmillaan 8-10 metriä. Erittäin puhdasvetisiä olivat myös Tohloppi ja Kurjenjärvi Teiskon alueella. Vuonna 2015 tutkituista järvistä hyväkuntoisia järviä olivat Paalijärvi, Iso Päiväjärvi, Vaavunjärvi ja Velaatanjärvi, jotka nekin sijaitsevat Teiskossa.

Voimakkaimmin olivat rehevöityneet Sorsalampi, Iidesjärvi, Niihamanjärvi ja Ahvenisjärvi. Nämä järvet soveltuvatkin välttävästi tai huonosti virkistyskäyttöön. Muut vuonna 2015 tutkitut järvet olivat rehevyysasteeltaan karuja tai lievästi reheviä.

Vuonna 2015 tutkittiin 16 järveä. Järvien vedenlaatu tutkittiin lopputalvella ja -kesällä 2015, ja raportti tuloksista valmistui tänä kesänä. Lisäksi tutkittiin Vuoreksen alueen järviä sekä kunnostustoimien vaikutusta Sorsalammen, Likolammen ja Ahvenisjärven vedenlaatuun. Ahvenisjärveä on hapetettu ja viilennetty talviaikana virransekoittimilla ja Likolampea uppupumpuilla. Sorsalammen fosforipitoisuutta on saatu alennettua alumiinikloridilla, jota käytettiin vuosina 2011 ja 2012. Myös Vuoreksessa hapetettiin Iso Virolaista virransekoittimella vuonna 2015, ja rakentamisen aiheuttamaa veden suolapitoisuutta ja happikatoa saatiin näin vähennettyä.

Tampereen alueella on 160 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Säännöllisesti seurataan 61 järven ja lammen vedenlaatua. Tiheimmin tarkkaillaan kaupunkialueella ihmistoiminnan vaikutuksessa olevia järviä. Joka vuosi seurattavia järviä ovat esimerkiksi Alasjärvi, Iidesjärvi, Kaukajärvi ja Ahvenisjärvi. Tutkimukset tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereen kaupungin tilauksesta. Pyhäjärven ja Näsijärven tilaa seuraa Pirkanmaan ELY-keskus, lisäksi näihin päätyvää jätevesikuormitusta seurataan järviä kuormittavien laitosten velvoitetarkkailussa.

Kantakaupungin järviä kuormittavat katujen suolaus ja asutuksen hulevedet. Maaseutualueella järviä rasittaa pelloilta tuleva kuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet.

Tampereen järvien tilan voi tarkistaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ylläpitämästä vedenlaatupalvelusta www.vesikeskus.fi/vedenlaatu

Jul 22

Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Uimavesien hygieeninen laatu hyvä, sinilevää yhä vain vähäisiä määriä

a25006c4-78b6-4dcd-ab67-078d3347f026-main_image

Sinilevää ei edelleenkään ole Helsingin uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Kuva: Lotta Kivikoski

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet tällä viikolla Veijarivuoren puistosta ja viideltä saarelta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Kaikki perjantaihin mennessä saatujen vesinäytteiden tulokset olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä.

Sinilevää ei edelleenkään ole uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Mikäli lämmin ja tyyni sää jatkuu, todennäköisyys sinilevien runsastumiselle edelleen kasvaa. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan 15. kesäkuuta – 31. elokuuta. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa.

Tuulet laantuneet ja rannikon merivedet lämmenneet

Merellä tuulet ovat laantuneet viime viikosta ja rannikon meriveden lämpötila on lämmennyt Helsingin edustalla 14–17 asteeseen. Aallonkorkeus on keskimäärin 0,4 metriä. Suojaisemmilla lahdilla korkeus voi olla matalampi ja avoimella selällä korkeampi.

Lämpötilan vähittäinen nousu näkyy myös Helsingin edustan merialueen kasviplanktonlajistossa. Sinilevät ovat runsastuneet hieman viime viikosta. Näytteissä havaittiin Itämeren oloissa myrkyttömäksi todettuaAphanizomenon-sukua sekä mahdollisesti myrkyllistä Dolichospermum-suvun rihmastoa.

Sisälahdilla on näkynyt ohutta pintaleväesiintymää, joka ei ulotu kovin syvälle, mutta saattaa näkyä vihertävänä peitteenä veden pinnalla. Sinilevätilanne voi vaihdella rannoittain tuulten ja virtausten mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line

Jul 06

Kesäkuun vesitilanne – Pohjois-Karjala

Kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi koleana, mutta kuukauden loppupuoli oli helteinen.

Kesäkuun sademäärät olivat maakunnassamme lähes viidenneksen tavanomaista suurempia. Vettä on tullut Pohjois-Karjalassa 73 – 80 millimetriin, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Sadannassa oli kesälle tyypillisten kuurosateiden vuoksi alueellisia eroja.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet vaihtelevat keskimääräisen molemmin puolin.
Orivesi-Pyhäselän vedenpinta laski kesäkuun aikana 8 cm. Vedenpinta on nyt 20 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan ennustetaan nousevan noin 5 cm heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen alkaa laskusuunta. Vedenpinta laskee 10 cm heinäkuun loppuun mennessä.
Pielisen vedenpinta laski 14 cm kesäkuun aikana. Vedenpinta on nyt 10 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Ennusteen mukaan Pielisen vedenpinta nousee noin 10 cm heinäkuun loppuun mennessä. Elokuun alkupuolella alkanee laskusuunta.

2016-07-06 15_24_31-Kesäkuu 2016.pdf - Nitro Reader 3

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Jakokoskella sekä Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus oli kesäkuun lopussa 6 – 55 cm normaalia alempana.

Pielisjoen kesäkuun keskivirtaama oli 94 % normaalista. Koitajoessa virtasi vettä kesäkuussa neljänneksen ja Lieksanjoessa viidenneksen tavanomaista vähemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat yleisesti ottaen keskimääräistä pienempiä. Esimerkiksi Jänisjoen ja Saramojoen kesäkuun keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista pienempi.

Pintaveden lämpötila oli kesäkuun 30. päivänä Pyhäselällä ja Pielisellä 18,5 astetta. Molempien järvien pintavesi oli tuolloin reilun asteen tavanomaista lämpimämpää. Tänään 6. päivä heinäkuuta, Pyhäselän pintavesi on 20 asteista ja 2,3 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Pielisen pintavesi on 19 asteista ja 1,6 astetta normaalia lämpimämpää.