Feb 14

Suomenlahden happitilanne on poikkeuksellisen huono

mewy-nad-baltykiem

Itämeren ominaispiirteet ylläpitävät Suomenlahden heikkoa happitilannetta, havaittiin SYKEn merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkalla. Syvien pohjien heikko happitilanne näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina. Myös Selkämeren syvänteiden happitilanne on heikentynyt.

Aranda teki Itämeren kemiallista ja fysikaalista tilaa selvittävän tutkimusmatkan 22.1. – 1.2.2019. Matka liittyi Itämeren rantavaltioiden yhdessä toteuttamaan ja Itämeren suojelukomissio HELCOMin koordinoimaan Itämeren tilan seurantaohjelmaan sekä EU:n meristrategiadirektiivin mukaiseen seurantaan. Tutkimusalueina olivat Suomenlahti, Itämeren pääaltaan pohjoisosa, Saaristomeri ja Selkämeri. Perämerelle ei tällä kertaa päästy Merenkurkun jäätilanteen takia.

”Tutkimusmatkan merkittävin havainto oli Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan pohjoisosan syvän vesimassan vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus ja heikko happitilanne”, toteaa matkanjohtaja, erikoistutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomenlahdella vallitsee voimakas suolakerrosteisuus, joka on seurausta lahdelle virranneesta Itämeren pääaltaan suolaisesta ja vähähappisesta syvävedestä. Sen myötä merialueelle on tullut myös paljon fosforia. Voimakas kerrostuneisuus ja huono happitilanne mahdollistavat fosforin vapautumisen Suomenlahden pohjilta, mikä on edelleen nostanut ravinnepitoisuuksia. Tänä talvena syvävesi on levinnyt Suomenlahdelle Suomen itäisimpiä aluevesiä myöten.

Tällä hetkellä Suomenlahden syvät pohjat ovat monin paikoin vähähappisia tai täysin hapettomia ja paikoin esiintyy myös myrkyllistä rikkivetyä. Näin huono happitilanne tavataan Suomenlahdella kerran tai kaksi kertaa vuosikymmenessä. Suomenlahden pintakerroksen leville käyttökelpoisen fosforin varanto on nyt lähellä talven 2017 tilannetta, jolloin se oli poikkeuksellisen suuri. Varanto voi kuitenkin kasvaa edelleen, mikäli lopputalven tai kevään aikana esiintyy kovan tuulen jaksoja, jotka sekoittavat runsasfosforista syvävettä pintakerrokseen.

Saaristomeren ulko-osissa happitilanne oli vuodenaikaan nähden normaali. Merkkejä kohonneista pintakerroksen fosfaattipitoisuuksista oli havaittavissa. Pitoisuudet olivat alhaisempia kuin läntisellä Suomenlahdella mutta korkeampia kuin pääaltaan pohjoisosassa. Selkämerellä syvien osien happitilanne on hitaasti heikentynyt. Pintakerroksen fosforipitoisuudet puolestaan olivat korkeampia kuin aiempina vuosina, ja tämä on osoitus Selkämeren hitaasta rehevöitymisestä.

Suomenlahden ongelmana Itämeren pääallas

”Vesiensuojelutoimenpiteiden tuottama ulkoisen ravinnekuormituksen lasku törmää meren sisäisten prosessien muodostamaan lasikattoon”, toteaa tutkimusmatkan loppuosan matkanjohtajana toiminut vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Itämeren pääaltaan happitilanne on heikentynyt vuosien 2014–2016 suolapulssien vaikutuksen hiivuttua ja tämä heijastuu Suomenlahteen. Itämeren pääaltaan tila pitkälti määrää Suomenlahden ulappavesien tilan. Suomenlahden pohjanläheisen veden fosforitaso onkin nyt vuodenaikaan nähden paikoin ennätyksellisen korkea, vaikka merialueelle tuleva ulkoinen fosforikuormitus on 2000-luvulla puolittunut.

Suomenlahden suora kynnyksetön yhteys Itämeren pääaltaaseen merkitsee sitä, että lahden tilan paraneminen tulevaisuudessa riippuu yhä enemmän kuormitusvähennysten toteutumisesta koko Itämeren alueelle.

”Suomen merialueiden ja erityisesti Suomenlahden tilaa voidaan parantaa vain tiettyyn rajaan asti kotimaisilla toimilla. Avoimen Itämeren tilan parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä”, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen korostaa.

Maalta tulevaa ravinnevirtaa on pienennettävä

Itämeren pääaltaan happitilanne on heikentynyt viime vuosikymmeninä, minkä seurauksena pohjien kyky pidättää fosforia on ollut jatkuvasti huono ja syväveden fosforipitoisuus on pysynyt korkeana. Itämeren pääaltaan tilalla on suuri merkitys Suomen eteläisten merialueiden veden laatuun.

”Tilanteen ratkaisemiseksi ei ole mitään oikotietä, vaan maalta tulevien ravinnepäästöjen leikkaaminen on ainoa käytettävissämme oleva tapa parantaa meren tilaa”, Kankaanpää toteaa.

SYKE seuraa, miten Suomen merialueiden ravinnevaranto ja happitilanne kehittyvät. Seuraava tutkimusmatka järjestetään huhtikuun lopulla. Kesän leväkukintojen riskiennuste julkaistaan kesäkuun alussa.

Aug 23

Valtakunnallinen leväkatsaus 23.8.2018: Sinilevätilanne merialueilla rauhallinen, järvillä sinileväkukinnat vähentyneet

DSCN5128

Sinilevien muodostamien pintakukintojen määrä on vähentynyt edelleen sekä merialueilla että järvillä. Suomenlahdella esiintyy vain vähäisiä sinilevän pintaesiintymiä. Merenrannikoilla on sen sijaan vaarattomia rihmamaisia viherleviä monin paikoin runsaasti. Sisävesillä suurimmalla osalla havaintopaikoista ei ole havaittu sinilevää.

Suomenlahdella sinilevää vähäisinä pintaesiintyminä, rannikoilla myös muiden levien kukinnat mahdollisia

Suomenlahdella on yhä sinilevää vähäisinä pintaesiintyminä. Sinileväpigmenttien määrä Helsingin ja Tukholman välillä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Lisäksi kasviplanktonin kokonaismäärää kuvaavan klorofylli-a:n määrä on hieman pitkäaikaiskeskiarvon yläpuolella Suomenlahdella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Tiedot perustuvat satelliittihavaintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.

”Järvi-meriwikiin on edelleen ilmoitettu sinilevähavaintoja itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaresta Selkämerelle Rauman edustalle saakka. Pohjalle kiinnittyviä tai pohjasta irronneita rihmamaisia viherleviä esiintyy rannikoilla monin paikoin runsaasti. Rihmalevät eivät ole kuitenkaan ihmiselle vaarallisia. Rihmaleväesiintymän erottaa runsaasta sinileväesiintymästä siten, että rihmalevät jäävät keppiin roikkumaan nostettaessa”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Silmälevät värjäsivät vettä punaiseksi alkuviikosta Merenkurkussa sijaitsevassa fladassa eli maankohoamisen seurauksena muodostuneessa merenlahdessa. Myös tiheä panssarisiimaleväkukinta voi värjätä vettä samean punaruskeaksi. Ilmoituksia laajoista panssarisiimaleväkukinnoista tai niiden aiheuttamista haitallisista ilmiöistä ei ole tullut. Eräät silmä- ja panssarisiimalevälajit saattavat tuottaa kaloille myrkyllisiä yhdisteitä ja eräiden panssarisiimalevälajien myrkyt voivat kertyä simpukoihin ja kalojen sisäelimiin.

Utön havaintopaikalla valtalajeja ovat Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä, Mesodinium-ripsieläin, silmälevät sekä muut pienikokoiset siimalliset lajit. Tiedot perustuvat FINMARIn automaattisen kuvantamislaitteen lähettämiin kuviin.

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 10-17, Selkämerellä 8-18, Saaristomerellä 18-20 ja Suomenlahdella 14-19 astetta.

Järvillä sinilevähavainnot vähentyneet

Järvillä sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti ajankohtana. Elokuussa sinilevien määrä järvillä on palannut normaaliksi verrattuna heinäkuuhun, jolloin sinilevää raportoitiin selvästi normaalikesää enemmän. Tällä viikolla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 31:llä havaintopaikalla. Sinilevän määrä oli runsas tai erittäin runsas vain parilla havaintopaikalla Lounais-Suomessa.

Pintavesien lämpötila on monilla järvillä ajankohdalle tyypillinen. Järviveden pintalämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 16-20 astetta, Kainuussa 14-16 astetta ja Lapissa 12-14 astetta.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Lisää aiheesta

Valtakunnallinen levätiedotus

 

Aug 16

Valtakunnallinen leväkatsaus 16.8.2018: Sinilevätilanne merialueilla rauhoittunut, järvillä loppukesälle tyypillinen levätilanne

IMG_6210

Suomen merialueilla ei ole havaittu enää laajoja sinilevän pintalauttoja, mutta eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on yhä sinilevää veteen sekoittuneena. Järvillä pääosassa havaintopaikkoja ei ole havaittu sinilevää, mutta eteläisen Suomen järvillä on edelleen muutamia runsaita sinileväkukintoja. Etelä- ja lounaisrannikolla esiintyy vähäisiä panssarisiimalevän kukintoja. Panssarisiimalevät voivat runsaana esiintyessään värjätä vettä punaruskeaksi.

Merialueilla leväkoostumus muuttumassa syksyä kohti

Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla on yhä sinilevää veteen sekoittuneena. Selkämerellä sinileviä esiintyy satelliittikuvien perusteella laimeina pintaesiintyminä pohjoisimmillaan Porin korkeudelle saakka. Sinileväpigmenttien määrä Helsingin ja Tukholman välillä on kuitenkin vähentynyt aiemmista viikoista M/S Silja Serenadelle asennettujen Algaline-laitteiden mittaustulosten perusteella.

Järvi-meriwikiin on ilmoitettu sinilevähavaintoja itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaresta Selkämerelle Rauman edustalle saakka. Pohjalle kiinnittyviä rihmamaisia viherleviä, esimerkiksi heleänvihreää ahdinpartaa, esiintyy monin paikoin runsaasti. Rihmalevät eivät ole ihmiselle vaarallisia, mutta pohjasta irrotessaan ja rantaan ajautuessaan lahoavan levän haju saattaa olla vastenmielinen.

Utön havaintopaikalla sinilevien määrä on edelleen vähentynyt, kun taas pienikokoiset siimalliset lajit ja Heterocapsa triquetra -panssarisiimalevä ovat runsastuneet. Tiedot perustuvat automaattisen kuvantamislaitteen lähettämiin kuviin.

Loppukesäisin lämpimissä rannikkovesissä esiintyviä potentiaalisesti haitallisia Karlodinium-tyyppisiä panssarisiimaleviä on havaittu tavanomaisina, eli pieninä määrinä Suomen etelä- ja lounaisrannikoilta otetuissa näytteissä. Ilmoituksia laajoista panssarisiimaleväkukinnoista tai niiden aiheuttamista haitallisista ilmiöistä ei ole tullut, vaikka merivesi onkin ollut poikkeuksellisen lämmintä.

”Tiheästä panssarisiimaleväkukinnasta voi olla merkkinä samea, punaruskeaksi värjäytynyt vesi. Osa lajeista muodostaa öisin valoa hohtavia kukintoja. Itämeren yleisimmät panssarisiimalevät eivät ole haitallisia, mutta jotkin loppukesän lajit voivat tiheinä kukintoina esiintyessään aiheuttaa esimerkiksi kalakuolemia. Lisäksi eräiden panssarisiimalevälajien myrkyt voivat kertyä simpukoihin ja kalojen sisäelimiin. Koska lajintunnistus saattaa vaatia jopa molekyyligeneettisiä menetelmiä, selvästi ruskeaksi värjäytyneen veden käyttöä on syytä välttää”, sanoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 15-19, Selkämerellä 17-19, Saaristomerellä 18-20 ja Suomenlahdella 17-20 astetta.

Järvillä loppukesälle tyypillinen sinilevätilanne – pääosassa havaintopaikkoja ei sinilevää

”Järvillä sinilevätilanne on edelleen normaali ajankohtaan nähden jo kolmatta viikkoa. Jos loppukesä jatkuu samanlaisena, sinileväkesästä järvillä ei muodostu erityisen poikkeuksellista, vaikka heinäkuun runsas sinilevätilanne sitä vielä enteili”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 35:lla, runsaasti yhdeksällä ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintojärvellä. Runsaat havainnot ovat eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on esiintynyt runsaasti edellisinäkin viikkoina. Kansalaisilta saatujen sinilevähavaintojen määrä on selvästi vähentynyt loppukesällä.

Pintavesien lämpötila on ajankohdalle tyypillinen. Järviveden pintalämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 17-21 astetta, Kainuussa 14-17 astetta ja Lapissa 12-15 astetta.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

 

 

Oct 31

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.10.2016

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on NN+ 81,38 m, mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalampi lukema. Pohjapatojen käyttöönotosta huolimatta pinta aleni vähäsateisessa lokakuussa 12 cm. Viikonlopun sateet eivät vielä kääntäneet Kallaveden pintaa nousuun. Pohjapatojen ansiosta Kallaveden vedenkorkeus on kehittynyt täsmälleen samalla tavalla kuin viime vuonna. 

Iisalmen reitilläkin virtaamat olivat lokakuussa pienet, mutta pinnankorkeuksien alenema pystyttiin estämään.  Nyt pinnankorkeudet ovat lähestyneet ylärajoja ja juoksutuksia lisätään tarvittaessa. Onki- ja Poroveden säännöstelyluvat sallisivat pienen syyskorotuksen vuoden loppuun, mutta korotusta ei tehdä, mikäli virtaamatilanne ei pakota pinnan nostoon.

Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on laskenut lokakuussa 20 cm. Tuntuu isolta pinnanlaskulta, mutta se on ajankohdalle tavallinen kehityskulku. Haukivesi on vielä 15 cm yli ajankohdan keskimääräisen pinnantason.

Nilsiän reitillä Syvärin ja Vuotjärven juoksutus on ollut keskimääräistä pienempää, mutta pinnankorkeudet ovat lähellä keskimääräistä molemmissa järvissä. Juojärven pinnankorkeus on ollut pääosan lokakuuta ajankohdan keskimääräisen korkeuden alapuolella, mutta on nyt nousemassa keskimääräiselle tasolle juoksutusten pienennyttyä. 

Rautalammin reitillä Pielavesi on laskenut lokakuun alusta 9 cm, Iisvesi 7 cm ja Konnevesi 6 cm. Pielavesi ja Konnevesi ovat 13 cm ja Iisvesi 8 cm ajankohdan keskiarvokorkeuden alapuolella.

Feb 01

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.2.2016

Tammikuun pakkaset pysäyttivät vedenpintojen nousun.

Kallavesi

Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 81,74 m, mikä on 21 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi lukema. Vedenpinta on laskenut tammikuussa 30 cm. Nyt vesistöennuste odottaa pinnan laskun jatkuvan hieman rauhallisempaan tahtiin. ELY-keskus jatkaa lisäjuoksutusta Naapuskosken säännöstelypadosta. Juoksutustarvetta tarkastellaan viikoittain.

Unnukka ja Haukivesi

Kallaveden ja Unnukan (Saviveden) välinen korkeusero on nyt noin 50 cm. Vedenpinta Leppävirran yläpuolella on ollut 15 cm ylempänä kuin Varkaudessa. Virtaama Leppävirralla on noin 180 m3/s lisäjuoksutuksineen. Lisäjuoksutus nostaa virtaamaa noin 60 m3/s ja tästä seuraa, että Hartikansalon itäpuolella kapeikkojen jäätilanne on edelleen vaaraksi jäällä liikkujille.

Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on noussut tammikuussa 7 cm. Vedenkorkeus on 44 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Helmikuun ennuste on jokseenkin nykytason säilyttävä.

Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reittien säännöstellyt järvet

Iisalmen reitin juoksutuksia on pienennetty valunnan vähennyttyä.  Jatkossa juoksutuksia säätelemällä sopeudutaan talven alenevalle pinnankorkeusylärajalle. Vedenkorkeuksien sääntelyssä on ollut pakkasen aiheuttamia vaikeuksia, joiden seurauksena Kiuruveden ja Poroveden pinnat ovat tällä hetkellä tavoitetasoja alempana.

Nilsiän reitillä Syvärin vedenpinta on 40 cm ja Vuotjärven vedenpinta 15 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella.  Juoksutukset ovat pienentyneet ajankohdan keskimääräisiä pienemmiksi. Juojärven vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä ja 10 cm säännöstelyluvan ylärajan alapuolella. Säännöstelylupien ylärajat ovat laskevia, joten rauhallista pinnanlaskua odotetaan kaikissa järvissä.

Rautalammin reitin järvet

Rautalammin reitillä Pielavesi on 23 cm, Iisvesi 23 ja Konnevesi 14 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Pintojen muutos tammikuussa samassa järjestyksessä -12 cm, 0 cm, +3 cm. Nyt pinnan ennustetaan taittuvan laskuun Pielavedessä heti vuoden alussa ja alempana reitillä vasta kuukauden kuluttua.

Pohjavesi

Pohjois-Savon reaaliaikaisesti seurattujen pohjavesiasemien tasot ovat kääntyneet odotetusti laskeviksi tammikuun pakkasissa. Vesitilanne on kuitenkin hyvä eli tasot ovat vielä korkealla.

Lumen ja jään paksuus

Lumipeitteen vesiarvo on pääosassa Pohjois-Savoa noin 40 mm, mutta Sonkajärven – Rautavaaran vaaroilla noin 80 mm. Jään paksuus Pohjois-Savon mittauspaikoilla on yli 40 cm.

Sep 02

Kaakkois-Suomen sinileväkesä 2015 – Viileä alkukesä hillitsi leväkukintaa, loppukesän lämpö helli myös sinileviä

Sinilevöö Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Sinilevää Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Epävakainen ja viileä sää hillitsi sinilevien kukintaa Kaakkois-Suomessa kesä- ja heinäkuussa. Elokuun lämpimien säiden myötä leväesiintymiä havaittiin runsaammin. Edellisvuosiin verrattuna kuluneen kesän levätilanne oli tavanomainen.

Ensimmäiset sinileväesiintymät Kaakkois-Suomen sisävesillä havaittiin edellisvuosien tapaan juhannusviikolla. Runsaita leväkukintoja havaittiin paikoin kesä-heinäkuun vaihteessa. Varsinainen levähaittakausi ajoittui heinä-elokuun vaihteesta elokuun lopulle. Runsaimmat levämäärät havaittiin järvillä elokuun lopulla, jolloin levää oli runsaasti mm. Urajärvellä, Sääskjärvellä, Kivijärven pohjoisosalla ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Voimakkainta kukinta oli Haapajärvellä, jolla runsas leväkukinta on ollut jokakesäinen ilmiö vuosien ajan. Haapajärvi oli mukana valtakunnallisessa leväseurannassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuva Urajärveltä 2.7.2015, kuvaaja Pekka Vähänäkki

Kaakkois-Suomen merialueilla ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin heinäkuun puolivälissä Haapasaaressa ja Virolahdella. Runsasta, lautoiksi kertynyttä pintakukintaa esiintyi elokuun alun tyynellä jaksolla Haapasaariston ja Loviisan välisellä alueella. Myös elokuun puolivälin helteiden aikaan itäisen Suomenlahden ulkosaaristossa havaittiin runsaasti levää suurina hiutaleina vesipatsaassa. Sisäsaaristossa levää oli selvästi vähemmän. Kotkan ja Haminan uimarannoilla ei todettu levähaittoja kuluneen kesän aikana. Elokuun viimeisellä viikolla merialueilla oli tuulista ja levä sekoittui syvemmälle. Vakituisista leväseurantapaikoista Haapasaaressa ja Virolahden Rautalanselällä levää oli hieman vesimassaan sekoittuneena. Levää oli itäisellä Suomenlahdella edellisvuotta runsaammin, mutta selvästi vähemmän kuin vielä 2000-luvun alussa.

Yleisöilmoituksia saatiin elokuun loppuun mennessä yhteensä 62 kpl. Eniten ilmoituksia saatiin Pien-Saimaalta Lappeenrannasta ja Taipalsaaresta. Merialueilta ilmoituksia tuli hyvin vähän, vain kaksi ilmoitusta Haapasaaristosta.

Sinilevähaittoja voi vielä esiintyä syyskuun aikana sääolosuhteista riippuen. Uimista silminnähden runsaasti levää sisältävässä vedessä tulee välttää, eikä leväpitoista vettä tule käyttää talous-, sauna- eikä löylyvetenä. Pieniä lapsia ja kotieläimiä ei tule päästää uimaan, jos vedessä on runsaasti levää.

May 29

Pohjois-Savon ELY-keskus: Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.5.2015

Kallavesi
Kallaveden vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 82,24 m, mikä on 27 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa suurempi lukema. Tulvahuippu oli 21.5. – 24.5. tasolla 82,27. Saavutettu korkeus jäi 5 cm pienemmäksi kuin keväällä 2012 saavutettu. Vedenpinta nousi 69 cm talven alimmasta vedenkorkeudesta. Ennusteen mukaan lisäjuoksutustarvetta on edelleen myös Konnuksen syväväyläkanavasta ainakin seuraavan viikon ajan ja Naapuskosken pato pysyy avattuna vielä pidempään. Naapuskosken padosta tapahtuva juoksutus estää veneilyturvallisuus syistä Naapuskosken pienvenesulun käytön.

Unnukka ja Haukivesi

Kallaveden ja Unnukan (Saviveden) välinen korkeusero on nyt noin 85 cm. Vedenpinta Leppävirran yläpuolella on lisäjuoksutuksen vuoksi 30-40 cm ylempänä kuin Varkaudessa. Virtaama Leppävirralla on noussut 400 m3/s tasolle lisäjuoksutuksen avustamana. Virtaaman odotetaan pienenevän kesäkuun aikana.

Varkauden alapuolella likimain Saimaan tasossa oleva Haukivesi on noussut alimmasta tasostaan jo 57 cm. Nousu on lähes kaksinkertainen pari kuukautta sitten ennustettuun nähden. Vedenkorkeus on nyt 44 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Ennusteen mukaan on odotettavissa vielä lähes 10 cm pinnan nousu heinäkuun alkuun mennessä.

Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reittien säännöstellyt järvet

Iisalmen reitin latvoilla säännöstelty Kiuruvesi on pääsemässä tavoitekorkeuteensa. Onki- ja Poroveden vedenkorkeudet saavuttavat säännöstelylupien tavoitetason viikon kuluttua.

Nilsiän reitin säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat myös saavuttaneet huippunsa ja juoksutukset ovat pienentymässä.

Juojärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla noin 10 cm säännöstelyluvan ylärajan alapuolella.

Rautalammin reitin järvet

Rautalammin reitillä Pielavedessä tulvahuippu saavutettu 23.5. vesipinta nousi 66 cm maaliskuussa havaitusta alimmasta tasosta. Iisvesi tulvahuippu 21.5.-26.5. 55 cm helmi-maaliskuun vaihdetta korkeammalla. Pielavesi jäi 9 cm ja Iisvesi 1 cm kevään 2012 huippua matalammalle. Konnevesi noussut 40 cm vuoden vaihteesta, ehkä nousee vielä. Nyt on 2 cm alle kevään 2012 tason.

Pohjavesi
Pohjavesivarastot ovat täynnä.