Oct 17

Merivedenkorkeus alhaalla Suomen rannikolla

img_0903

Merivesi on tällä hetkellä Suomenlahdella alhaisella tasolla. Vastaavia lukemia esiintyy noin kerran vuodessa eli tilanne ei ole poikkeuksellinen.

Merivesi on tällä hetkellä monin paikoin noin 40 – 50 cm keskiveden alapuolella. Matala merivesi johtuu pitkään jatkuneesta korkeapaineesta, joka on työntänyt vettä pois Suomen rannikolta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan merivedenkorkeuden tilanne jatkuu samanlaisena ainakin loppuviikon.

Vedenkorkeudesta varoitetaan, mikäli vedenkorkeus ylittää tai alittaa etukäteen määrätyt varoitusrajat. Alimman vaaratason varoitusten toistuvuus on noin kerran vuodessa, toisen vaaratason kerran viidessä vuodessa ja ylimmän vaaratason kerran 20 vuodessa. Alin vaarataso matalasta vedenkorkeudesta vaihtelee eri puolilla rannikkoa -50 ja -80 senttimetrin välillä.

Meriveden korkeusvaroitukset on suunnattu rannikon väestölle, pelastuslaitoksille ja meriliikenteelle, jotta he voivat varautua merivedenkorkeuden muutoksiin. Merivedenkorkeus vaihtelee Suomen rannikolla karkeasti -150 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine, veden liikkeet ja heilahtelut sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Vuorovesi, sademäärä, jokien virtaamat tai valtameren pinnan nousu vaikuttavat Itämeren vedenkorkeuteen muutamien päivien aikajaksolla vain vähän.

Ajantasaiset merivedenkorkeustiedot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Aug 15

Pohjanmaan rannikon joet tulvivat pelloille, katkovat teitä ja kastelevat kellareita

Cp5iIWwXEAAU01c

Kuva: Pohjanmaan Ely Keskus

Sunnuntain ja maanantain sateet ovat nostaneet Pohjanmaan rannikon jokien virtaamat keskimääräistä kevättulvaa suuremmiksi. Sunnuntain ja maanantai-aamun sateet ovat osuneet pahiten Lapväärtin-, Teuvan-, Närpiön-, Maalahden-, Laihian- ja Vöyrinjoen alueelle. Sademäärät ovat olleet monin paikoin noin 50–60 mm.

Joet ovat tulvineet pelloille ja katkoneet teitä mm. Maalahdessa, Närpiössä, Vöyrillä, Mustasaaressa, Kauhajoella ja Teuvalla. Vesiä on pumpattu monin paikoin kellareista ja teiden alikuluista. Myös muutamia taloja on suojattu.

Maalahdenjoella virtaama kasvoi vuorokaudessa noin 13 kuutiosta noin 45 kuutioon. Keskimääräinen kevättulvavirtaama on Maalahdenjoella noin 40 m3/s. Maalahdenjoen ja Petolahdenjoen alueilla oli mm. teitä poikki ja kellareihin pääsi vettä. Laihianjoella virtaama nousi noin tasolle 40 m3/s, joka on selvästi suurempi kuin keskimääräinen kevättulvavirtaama.

Närpiönjoella virtaama nousi maanantaina aamupäivällä noin tasolle 115 m3/s, kun se vielä sunnuntai-aamulla noin 15 m3/s. Keskimääräinen kevättulvavirtaama Närpiönjoella on 90 m3/s. Närpiönjoen alueella vesi tulvi pelloille, teille ja kellareihin. Kivi- ja Levalammen juoksutus pienennettiin maanantai-aamulla alle kuutioon. Närpiönjoen alueella tehdään maanantain aikana tulvamittauksia. Näitä havaintoja hyödynnetään Närpiönjoella tekeillä olevassa virtausmallinnuksessa ja tulvavaarakartoituksessa. Kuten Närpiönjoella, myös Teuvanjoen ja Lapväärtinjoen virtaamat kasvoivat vuorokaudessa lähes kymmenkertaisiksi.

Kyrönjoen alueella sateet ovat osuneet pahiten Kauhajoen alueelle. Ilmajoella Nikkolassa pinta nousi vuorokaudessa noin 1,5 m. Kyrönjoen yläosan pengerrysalueella kuivatusojien vedet ovat nousseet teille. Kyrönjoen pääuomassa virtaaman nousu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin pienemmissä joissa. Kyrönjoki ei ennusteiden mukaan nouse kevättulvakorkeuksiin.

Pohjoisemmilla joilla, kuten Lapuan-, Ähtävän- ja Perhonjoella tilanne on rauhallisempi. Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta saattaa nousta tulvarajan paikkeille. Nurmonjoen ns. vähävetisellä (Hirvijärven ohittavalla) osuudella virtaa taas runsaasti vettä lähipäivinä.

Tulvavesien ennustetaan jatkavan nousuaan vielä maanantain ajan. Vedenpinnat nousivat poikkeuksellisen nopeasti sunnuntain ja maanantain välillä, mutta sateiden vähenemisen myötä tulvavesien nousu on maanantai-iltapäivän aikana hidastunut. Sääennusteiden mukaan tulevina päivinä sateet vähenevät selvästi.

Jun 20

Kostean maaperän ansioista Pirkanmaan järvien vedenkorkeuksien lasku hidastuu

Pirkanmaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jonkin verran keskimääräistä alempana vähälumisen talven ja melko kuivan alkukesän jälkeen. Vedenkorkeudet ovat olleet laskusuunnassa jo toukokuun puolesta välistä saakka, mutta viime päivien sateet ovat saaneet maaperän vesivarastot täyttymään ja sitä myöten suurempien järvien vedenkorkeuksien lasku on hidastunut tai pysähtynyt. Pienemmillä järvillä vedenkorkeudet ovat lähteneet sateiden ansiosta nousuun. Säännöstellyillä järvillä ollaan tavanomaisissa kesäkuun korkeuksissa. Kasvukauden aikana vedenkorkeuksien lasku on tyypillistä suuren haihdunnan ja kasvillisuuden käyttämän veden vuoksi. Yleensä kesäaikainen vedenkorkeuden alentuminen jatkuu syyssateisiin saakka.

Vesien lämpötilat nousivat loppukevään kuuman jakson myötä jopa yli 20 asteen, mutta ovat kylmän kesäkuun myötä laskeneet jopa alle 15 asteen. Paikoin veden lämpötila on ollut kesäkuussa jopa alle 10 astetta, kun tuulet ovat sekoittaneet järvivesiä ja nostaneet kylmiä pohjanläheisiä vesimassoja pintaan. Keskimäärin suurten järvien veden lämpötilat ovat 18 asteen paikkeilla.

Pohjavesitilanne on hyvä ja pinnankorkeudet ovat pääosin keskiarvossa. Näillä näkymin vedenkorkeudet pysyttelevät nykyisillä tasoillaan.

Taulukossa on esitetty Pirkanmaan järvien havaitut vedenkorkeudet 19.6.2016. Suluissa on esitetty vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1970-2015 kyseisen päivän keskimääräiseen arvoon.

19.6.2016 Korkeus merenpinnasta

NN+m

Näsijärvi, Tampella (s) 95,28 (+0,03)
Pyhäjärvi, Näppilä (s) 77,10 (+0,07)
Vanajavesi, Toijala (s) 79,46 (+/- 0)
Kyrösjärvi (s) 83,09 (-0,11)
Kukkia, Pälkäne (lt) 86,51 (-0,07)
Längelmävesi, Kaivanto (lt) 84,01 (-0,08)
Kitusjärvi, Virrat (lt) 115,92 (-0,08)
Tarjannevesi, Visuvesi (lt) 96,02 (-0,05)
Toisvesi (lt) 97,63 (-0,19)

s = säännöstelty, lt = luonnontilainen

Jun 26

Saimaan vesialueella tehdään kesän aikana syvyysmittaustöitä

mittausalus-keila-puumalassa

Mittausalus Keila

Saimaan vesialueella tehdään kesän aikana syvyysmittaustöitä alueen merikarttatietojen kehittämiseksi. Kesällä alueella työskentelee useampi mittausalus Suur-Saimaalla sekä Puumalan ja Savonlinnan välisellä vesialueella. Veneilijöiden tulee huomioida mittausalukset näillä vesillä liikkuessaan.

Mittaustyötä suorittavat alukset ajavat ennalta suunnitellun linjaston mukaisesti ja siksi niiden ohjailukyky on rajoitettu. Mittaustöistä varoittaa veneen mastossa vilkkuva valkoinen valo sekä rajoitetun ohjailukyvyn päivämerkit ja merkkivalot. Veneilijöitä pyydetään välttämään liikkumista alusten läheisyydestä ja voimakkaan aallokon aiheuttamista.

sisavesi_mittaus_2015

 

Mittausalueet

Kalastajia pyydetään merkitsemään pyydyksensä näkyvästi ja asianmukaisesti. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota verkkojen hyvin näkyvään merkintään molemminpuolisten vahinkojen välttämiseksi.

Mittauksia tehdään Saimaan vesistön merikartaston syvyystietojen uudistamiseksi. Mittaukset toteuttaa Meritaito Oy Liikenneviraston tilauksesta.

May 21

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Kostonjoen virtaama nousemassa poikkeuksellisen kovaksi

Iijoen vesistössä sijaitsevan Kostonjärven juoksutukset joudutaan nostamaan noin 70 m3/s. Virtaama Kostonjoessa nousee näin ollen poikkeuksellisen kovaksi. Juoksutuksia ei voida hillitä edes säännöstelyrajan ylityksellä, koska Kostonjärven tulovirtaama on niin iso. Myös Irninjärven juoksutuksia nostetaan lähipäivien aikana.

Vedenpinnan korkeus on laskenut Iijoella Pudasjärven Tuulisalmen mittausasemalla viime viikonlopun huippulukemista noin 40 cm. Iijoen latvajärvistä mm. Tyräjärvellä, Korvuanjärvellä ja Naamankajärvellä vedenpinta nousi korkeammalle kuin sen on aiemmin mitattu olevan. Iijoesta tulviva vesi on nostanut myös Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaamia.

May 20

Ilmatieteen laitos: Pohjanmaan tulvia seurattu satelliittikuvista

FloodDepth_OpenAndForest_SAR_20150517_with_copyright_statement

Pudasjärven ja Jongunjärven alueiden tulvien laajuus sekä tulvaveden syvyys on kuvassa esitetty COSMO-SkyMed satelliitista otetun SAR-kuvan päällä. COSMO-SkyMed-satelliittien kuvien lisäksi tulva-analyysiin käytetään myös Sentinel-1-satelliitin kuvia.

Lapin ja Itä-Suomen lumien nopea sulaminen ja sateet ovat aiheuttaneet tulvia varsinkin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Etenkin Ii- ja Kiiminkijokien yläjuoksulla tulvat ovat olleet ennätyksellisen korkealla 15–18. toukokuuta. Tulvatilannetta on havainnoitu satelliittikuvien avulla.

Ilmatieteen laitos on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla satelliittikuvia voidaan käyttää tulvien havainnoinnissa. Menetelmät ovat osoittaneet tehokkuutensa, kun Ilmatieteen laitos on yhteistyössä SYKEen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa analysoinut kuvien avulla Pudasjärven seudun tulvien laajuutta ja tulvan syvyyttä. “SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus on käyttänyt kuvia tulvatilanteen tilannekuvan muodostamisessa. Kuvien avulla on voitu tarkentaa tulvatilanteesta annettuja ennusteita ja varoituksia”, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jyri Heilimo toteaa.

Ilmatieteen laitos vastaanottaa COSMO-SkyMed SAR-satelliittien kuvia Sodankylässä Lapin Ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa toimivassa Kansallisessa satelliittidatakeskuksessa. Satelliittidatakeskus toimii myös Copernicus Sentinel-satelliittien kansallisena datan arkistointi- ja jakelukeskuksena, tarjoten muun muassa satelliittidatan prosessointipalveluita. Näitä tietoja voidaan hyödyntää ympäristön seurannassa, esimerkiksi Arktisen alueen lumipeitteen ja merijään laajuuden seurannassa, Itämeren veden laadun mittaamisessa sekä metsien kaukokartoituksessa.

Satelliiteista saadaan nopeasti laaja tilannekuva

Satelliittikuvauksella on monia etuja muihin käytössä oleviin seurantamenetelmiin nähden. “Satelliiteista voidaan ennen kaikkea havaita kerralla laajempia alueita, mikä nopeuttaa tulva-alueiden kartoitusta. Käyttämällä synteettisen apertuurin tutkasatelliittien (SAR) kuvia, voidaan havaintoja voidaan tehdä sääolosuhteista, pilvisyydestä ja valaistuksesta riippumatta”, Heilimo tähdentää.

Tulvien laajuuksien arviointiin on perinteisesti käytetty lentokoneita ja ilmakuvausta. Ilmakuvaus saadaan yksittäisiä kuvia suhteellisen pieneltä alueelta. Lentokoneesta otettujen kuvien oikaisu ja kuvamosaiikin tekeminen vie paljon aikaa. Ilmakuvausta hankaloittaa usein myös näkyvyys – sade ja pilvien korkeus – joka voi estää lentokoneiden operoinnin kokonaan.

 

May 19

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Päijänteen vedenkorkeus

 

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja Saimaan vedenkorkeus noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

May 18

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Iijoella vedenpinnan korkeudet ovat kääntyneet laskuun

Vedenpinnan korkeus on kääntynyt laskuun Iijoen Pudasjärven Tuulisalmen mittausasemalla. Eilisestä huippukorkeudesta vedenpinta on laskenut 5 cm. Myös muualla jokivarrella vedenpinnankorkeus on laskemaan päin. Ainoastaan vesistöalueen säännöstellyillä latvajärvillä vedenpinnan korkeus jatkaa nousuaan. Kostonjärven säännöstelyn yläraja ylittyy Pohjois-Suomen AVI:n luvalla tämän viikon aikana.

Vaikka vedenpinnan korkeus on laskemassa, jatkuu tulvatilanne haastavana vielä useita päiviä. Esimerkiksi Jongunjärven ympäristössä olevat tiet ovat ennusteiden mukaan vedestä vapaana vasta toukokuun lopulla. Pudasjärven ja Tuulijärven ympäristössä vedenpinnan ennustetaan laskevan viikon loppupuolella vahinkorajan alapuolelle. Tieverkosto ympäri jokivartta on kärsinyt vahinkoja tulvassa. Tiet korjataan liikennöitävään kuntoon ja avataan liikenteelle, kun tulvavesi on laskenut.

Pudasjärven kaupunki huolehtii kaupunkia suojaavien penkereiden toiminnasta ja tausta-alueiden pumppauksista. Penkereiden toiminta täytyy varmistaa myös tulvan laskuvaiheessa.

Vedenpinnan korkeuden ei arvioida nousevan vesistöalueelle alkuviikoksi ennustettujen vesisateiden vaikutuksesta. Sen sijaan vesisateet voivat pitkittää tulvatilannetta entisestään.

May 18

Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Pohjois-Karjalan suurten järvien vedenpinnat edelleen nousussa

Pohjois-Karjalan suurille järville ennustetaan paikoin keskimääräistä suurempaa kevättulvaa.

Säännöstellyt Höytiäinen ja Pyhäjärvi ovat saavuttaneet tavanomaisen kesävedenkorkeutensa, ja Koitere saavuttanee tavanomaisen alkukesän tavoitetasonsa kesäkuun alussa. Säännöstelemätön Viinijärvi on toukokuun lopulla huipussaan ja noin 10 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan noin 40 cm keskimääräistä kevättulvahuippua korkeammalle. Tämänhetkisestä (18.5.2015) tasosta Pielisen ennustetaan nousevan vielä reilut 20 cm. Pielisen vedenkorkeusennuste on hieman laskenut toukokuun alun ennusteista. Pielisen suunnilleen kesäkuun alkuun ajoittuvan tulvahuipun ennustetaan vastaavan noin syyskesän 2004 tulvakorkeutta.

Pieliseen laskevien Valtimonjoen, Saramojoen ja Lieksanjoen virtaamahuiput on jo saavutettu vesimäärien ollessa noin keskimääräisen kevättulvan suuruisia. Oriveden ja Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan nousevan toukokuun puolivälin tasosta heinäkuuhun mennessä vielä noin 30 cm, mikä olisi noin 30–40 cm keskimääräistä vuotuista tulvahuippua korkeammalla.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraa maakunnan vesitilanteen kehittymistä. Vesistöjen vedenkorkeus- ja virtaamaennusteita laatii Tulvakeskus, joka on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen yhteinen palvelu. Vesistöennusteiden toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi lähitulevaisuuden sateet.

May 18

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen vedenkorkeus

Päijänne

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Linkki Päijänteeen vedenkorkeussivulle

Linkki Saimaan Lauritsalan vedenkorkeustietoihin