May 29

Lapin tulvatilanne kiihtyy: Ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan

image5716009682829665417

Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat näyttävät toteutuvan ensi viikon aikana. Keskimääräisen kevättulvan taso on ylitetty ainakin Rovaniemellä ja Kittilässä. Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat, että poikkeuksellisen suuressa tulvatilanteessa vesi voi katkaista tieyhteyksiä ja tulvavahinkoja voi syntyä niilläkin alueilla missä aiemmin tulvavahinkoja ei ole ollut. Mikäli ensi viikolla ennustetut sateet toteutuvat suurina, voi tilanne vaikeutua entisestään.

Kittilässä Ounasjoen tulvan korkeus on lähestymässä vahinkorajaa ja veden arvioidaan nousevan vielä noin metrin. Tulvan suuruus on hyvin lähellä vuoden 2005 suurtulvaa. Virtaaman arvioidaan nousevan 1100 m3/s tason tuntumaan. Kittilässä tärkeät kohteet ja asuinrakennukset on saatu suojattua, mutta vahinkoja voi syntyä muille rakennuksille ja mökeille.

Rovaniemellä Kemijoen virtaamat ovat kasvaneet muutamassa päivässä ja virtaama Valajaskosken havaintoasemalla on nyt noin 3500 m3/s. Vedenkorkeus Lainaan havaintoasemalla on lähellä vahinkorajaa ja sen arvioidaan nousevan vielä noin 30 – 50 cm. Tulvan suuruus on hyvin lähellä samaa tasoa kuin vuosien 1973 ja 1993 tulvissa. Vuoden 1993 tulvan tason ylittyminen pyritään estämään Kemijärven säännöstelyn avulla.

Sekä Kittilässä että Rovaniemellä tulvan arvioidaan kestävän poikkeuksellisen pitkään. Vesi voi pysyä korkealla lähes viikon ajan, mikä voi aiheuttaa haasteita tilapäisten tulvasuojausten kestävyyteen. Tulva on suurimmillaan ensi viikon alussa tai viikon puolivälin vaiheilla.

Ivalojoen virtaamat ovat kasvaneet ennustettua nopeammin. Tulvahuipun arvioidaan olevan jo viikonvaihteessa tai heti ensi viikon alkupuolella. Ivalojoen virtaama on nyt Pajakosken havaintoasemalla noin 700 m3/s suuruista virtaamaa ja sen arvioidaan nousevan noin 1000 kuutiometriin sekunnissa, joka on hyvin lähellä vuoden 2005 tulvan virtaaman tasoa. Ivalon keskustassa tulva pysynee tulvapenkereiden tason alapuolella, mutta vahinkoja voi syntyä penkereiden ulkopuolella.

Tornionjoella tulvahuipun arvioidaan olevan ensi viikon loppupuolella tai kesäkuun toisen viikon alussa. Virtaamat ovat kasvaneet jo yli keskimääräisen kevättulvan tason ja niiden ennustetaan kasvavan lähelle ennätyslukemia. Vedenkorkeuden arvioidaan nousevan vielä reilun metrin nykyistä korkeammalle. Näillä näkymin Tornionjoen vedenpinta jää Torniossa ja Pellossa tulvapenkereiden alapuolelle, mutta pengerrettyjen alueiden ulkopuolella voi syntyä jonkin verran vahinkoja. Myös Muonionjoella tulvaennusteet ovat poikkeuksellisen suuret ja tulvan arvioidaan nousevan vuoden 1968 ennätystulvan tuntumaan. Muonion alueelle on vaarassa syntyä tulvavahinkoja, jos vesi nousee vuoden 1968 tulvan tasolle.

Seuraa tulvatilanteen kehittymistä

Seuraava Lapin aluetta koskeva tulvatiedote annetaan ensi viikolla ja lisäksi tilanteesta tiedotetaan muun muassa Twitterissä. Mikäli olosuhteet muuttuvat ennustetusta, siitä tiedotetaan välittömästi. Tulvatilannekuvaa ja ennusteita voi seurata valtakunnallisella www.ymparisto.fi/tulvatilanne-sivulla. Ennusteet päivittyvät muutaman tunnin välein.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen

Jaa tulvahavaintosi Sää-sovelluksella

Lapin ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen yhteiset tiedotteet

Tulvatilanteen seuranta

Twitter

Dec 13

Ilmatieteen laitos – Jään kantavuudesta varmistuttava ennen jäille menoa

sea-ice

Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.

Suomen rannikko on pitkä ja jäätalvi alkaa eri aikaan eri osissa maata. Perämeren pohjukassa jäätalvi kestää pisimmillään yli puoli vuotta ja Hangossa keskimäärin runsaan kuukauden. Useina vuosina Hankoa ympäröivillä merialueilla ei jäätä esiinny ollenkaan. Toisaalta jääolot myös saattavat muuttua ratkaisevasti jo jopa muutaman kymmenen metrin matkalla.

“Vaihtelevista oloista johtuen varoituksia pitäisi antaa jonnekin päin rannikkoamme lähes joka päivä, ja tämä veisi varoituksista tehon”, jääasiantuntija Jouni Vainio toteaa.

Ilmatieteen laitos seuraa jäätalven aikana päivittäin Suomea ympäröivien merialueiden jäätilannetta ja tiedottaa siitä tiedotteiden ja jääkarttojen muodossa Yleisradiossa ja Internetissä. Ilmatieteen laitos tekee tiivistä yhteistyötä järvien jäätilannetta seuraavan Suomen ympäristökeskuksen sekä Uima- ja hengenpelastusliiton kanssa ja pyrkii neuvomaan kansalaisia jäällä liikkumisessa.

“Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä liikkuessa tulee ­aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti”, Jouni Vainio muistuttaa.

Myös sisävesien suhteen Suomi on pitkä maa ja vaihtelu suurta kuten merialueillakin. Lapin pienillä järvillä tyypillinen jääpeiteaika on 6 – 7 kuukautta, Etelä-Suomen suurten järvien selillä jää on viime talvina ollut kestävää vain 1 – 2 kuukautta. Lisäksi ympäri maata on lukuisia virtapaikkoja, jotka ovat ympäri talven sulia tai heikkoja. Leudontuneet talvet ja sahaava sää edellyttäisi, että heikoista jäistä tiedotettaisiin jossakin päin Suomea talviaikaan lähes joka päivä.

“Suomen ympäristökeskus varoittaa heikoista jäistä aina talvikauden alkaessa ja silloin, kun jäät ovat laajemmilla alueilla vaarallisen heikot. Virallisia mittauspaikkoja on lähes 50 ja jäänpaksuutta mitataan niillä 10 päivän välein. Havaintopaikat ovat melko lähellä rantaa eli selkävesien tilanne voi olla hyvinkin eri. Tämän takia arvio jäällä liikkumisen turvallisuudesta täytyy aina tehdä paikanpäällä olosuhteet huomioon ottaen”, ryhmäpäällikkö Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Luonto-Liitto ja Suomen ympäristökeskus järjestävät tänä talvena Talviseuranta-kampanjan, jolla kannustetaan kaikkia luonnossa liikkujia kirjaamaan talviseen luontoon liittyviä havaintojaan kansalaishavaintojärjestelmään. Havainnot täydentävät viranomaisten seurantatietoja ja tarkentavat kuvaa talvien muuttumisesta ilmaston lämmetessä. Jäillä liikkumisen turvallisuuteen voi vaikuttaa ilmoittamalla omat jäähavaintonsa Järvi- ja meriwikiin: https://www.jarviwiki.fi/talviseurantalahetti/

Meren jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Vinkkejä jäällä liikkujille -video: https://youtu.be/KHt2FTXM8SE?list=PLFW1mzDdbY5JYWb3G85HO7-ywul7O0l6Z

http://www.suh.fi/tiedotus/pelasta_ja_pelastu/turvallinen_jaalla_liikkuminen

Järvien jäätilanne: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Jaanpaksuus