Sep 02

Kaakkois-Suomen sinileväkesä 2015 – Viileä alkukesä hillitsi leväkukintaa, loppukesän lämpö helli myös sinileviä

Sinilevöö Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Sinilevää Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Epävakainen ja viileä sää hillitsi sinilevien kukintaa Kaakkois-Suomessa kesä- ja heinäkuussa. Elokuun lämpimien säiden myötä leväesiintymiä havaittiin runsaammin. Edellisvuosiin verrattuna kuluneen kesän levätilanne oli tavanomainen.

Ensimmäiset sinileväesiintymät Kaakkois-Suomen sisävesillä havaittiin edellisvuosien tapaan juhannusviikolla. Runsaita leväkukintoja havaittiin paikoin kesä-heinäkuun vaihteessa. Varsinainen levähaittakausi ajoittui heinä-elokuun vaihteesta elokuun lopulle. Runsaimmat levämäärät havaittiin järvillä elokuun lopulla, jolloin levää oli runsaasti mm. Urajärvellä, Sääskjärvellä, Kivijärven pohjoisosalla ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Voimakkainta kukinta oli Haapajärvellä, jolla runsas leväkukinta on ollut jokakesäinen ilmiö vuosien ajan. Haapajärvi oli mukana valtakunnallisessa leväseurannassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuva Urajärveltä 2.7.2015, kuvaaja Pekka Vähänäkki

Kaakkois-Suomen merialueilla ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin heinäkuun puolivälissä Haapasaaressa ja Virolahdella. Runsasta, lautoiksi kertynyttä pintakukintaa esiintyi elokuun alun tyynellä jaksolla Haapasaariston ja Loviisan välisellä alueella. Myös elokuun puolivälin helteiden aikaan itäisen Suomenlahden ulkosaaristossa havaittiin runsaasti levää suurina hiutaleina vesipatsaassa. Sisäsaaristossa levää oli selvästi vähemmän. Kotkan ja Haminan uimarannoilla ei todettu levähaittoja kuluneen kesän aikana. Elokuun viimeisellä viikolla merialueilla oli tuulista ja levä sekoittui syvemmälle. Vakituisista leväseurantapaikoista Haapasaaressa ja Virolahden Rautalanselällä levää oli hieman vesimassaan sekoittuneena. Levää oli itäisellä Suomenlahdella edellisvuotta runsaammin, mutta selvästi vähemmän kuin vielä 2000-luvun alussa.

Yleisöilmoituksia saatiin elokuun loppuun mennessä yhteensä 62 kpl. Eniten ilmoituksia saatiin Pien-Saimaalta Lappeenrannasta ja Taipalsaaresta. Merialueilta ilmoituksia tuli hyvin vähän, vain kaksi ilmoitusta Haapasaaristosta.

Sinilevähaittoja voi vielä esiintyä syyskuun aikana sääolosuhteista riippuen. Uimista silminnähden runsaasti levää sisältävässä vedessä tulee välttää, eikä leväpitoista vettä tule käyttää talous-, sauna- eikä löylyvetenä. Pieniä lapsia ja kotieläimiä ei tule päästää uimaan, jos vedessä on runsaasti levää.

May 19

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Päijänteen vedenkorkeus

 

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja Saimaan vedenkorkeus noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

May 18

Kaakkois-Suomen ELY-keskus: Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat

Päijänteen vedenkorkeus

Päijänne

Päijänteen valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 25 % enemmän kuin keskimäärin. Tästä johtuen tulovesimäärät Päijänteeseen ovat kasvaneet normaalia suuremmiksi ja Päijänteen vedenkorkeus on noussut lisätyistä juoksutuksista huolimatta.

Juoksutus Päijänteeltä on nyt yhteensä 310 m³/s ja Kymijoen alaosan virtaama on noin 480 m³/s, jota suuremmilla virtaamilla haitat maataloudelle kasvavat selvästi. Samoin Päijänteen alueella maataloudelle aiheutuvat haitat kasvavat merkittävästi vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 78.80 m.

Päijänteen vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan vielä noin 20 cm (tasolta NN+ 78.60 m tasolle noin NN+ 78.80 m). Ennustettu vedenkorkeus ei vielä ole poikkeuksellinen. Vastaavalle tasolle vedenkorkeus nousi vuonna 2012 ja tästä noin 10 cm alempia korkeuksia on toteutunut lähivuosina myös v. 2008, 2009 ja 2010.

Toukokuun alkupuoliskolla on satanut edelleen runsaasti. Päijänteen vedenkorkeuden tulevana kesänä määrää se, miten suuri sadanta jatkossa on. Mikäli sadanta on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi, juoksutuksia Kymijoella joudutaan lisäämään ja myös Päijänteen vedenkorkeus voi nousta ennustettua ylemmäs.

Saimaan vednkorkeuksien vaihtelu

Saimaa

Saimaan valuma-alueella on satanut lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana noin 15 % enemmän kuin keskimäärin. Tulovesimäärät Saimaaseen ovat kasvaneet ja Saimaan vedenkorkeus on alkuvuoden aikana vähitellen noussut. Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 40 cm ajankohdan keskimääräisen arvon yläpuolella. Saimaan vedenkorkeus on Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisella normaalivyöhykkeellä, jolloin juoksutus Vuokseen toteutetaan luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaan ja noudattaa täysin luonnonmukaista korkeutta.

Saimaan vedenkorkeus nousee ennusteiden mukaan vielä noin 20-30 cm. Vedenkorkeus pysyy normaalivyöhykkeen sisällä ja jää viime vuosina usein toteutuneen normaalivyöhykkeen ylimmän korkeuden (taso NN+ 76.48 m) alapuolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mahdollistamia lisäjuoksutuksia ei tarvita. Mikäli kuitenkin sademäärät edelleen pysyvät keskimääräistä suurempina lähikuukausina, Saimaan vedenkorkeus voi nousta normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolelle, jolloin lisäjuoksutukset voivat olla tarpeellisia.

Linkki Päijänteeen vedenkorkeussivulle

Linkki Saimaan Lauritsalan vedenkorkeustietoihin