Sep 23

Sinileväkukintojen syntyyn pureudutaan euroopanlaajuisesti

86ed2293-5e84-44d9-9957-1aa15d67018c-main_image

Elokuun alussa Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa sinilevät näkyivät veden pinnalla. Kuva: Kerstin Häggqvist.

Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välisiä yhteyksiä. Näytteitä on otettu myös suomalaisista järvistä.

Sinilevien esiintyminen lisääntyy, kun lämpötila ja ravinnepitoisuudet nousevat, mutta näiden kahden tekijän yhteisvaikutus sinileviin tunnetaan edelleen huonosti. Johtavatko lämpimämpi ilmasto ja korkeammat ravinnepitoisuudet yhä tiheämmin esiintyviin ja voimakkaampiin sinileväkukintoihin, vai reagoivatko lajit kukin omalla tavallaan muuttuviin olosuhteisiin?

Selvittääkseen tätä 29 maan tutkijat ovat ottaneet kuluneen kesän aikana näytteitä sadoista järvistä ympäri Eurooppaa. Tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden sinileväkukintojen ennakoinnissa ja hallitsemisessa.

Suomessa näytteitä otettiin kolmesta Hämeen ja Keski-Suomen, kahdesta Varsinais-Suomen ja kahdesta Etelä-Pohjanmaan järvestä.

Pääosa analyyseistä, kuten esimerkiksi sinilevämyrkkyjen ja -biomassan määritykset, tehdään kootusti Hollannissa Wageningen yliopistossa. Näin eri maista kerätyt tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.

Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu Euroopassa. Tutkimus yhdistää erilaisia maantieteellisiä alueita, ilmasto-olosuhteita ja lukuisia erilaisia järvityyppejä.

– Uskomme löytävämme suuresta tietomäärästä yhteyksiä sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välillä. Samalla arvioimme sinilevämyrkkyjen esiintymisriskiä erilaisissa järvissä. Tarkoituksenamme on antaa päätöksentekijöille ja viranomaisille arvokasta tietoa esimerkiksi riskeistä, joita sinilevät aiheuttavat järvien käytölle virkistykseen ja raakavesilähteenä, sanoo professori Lauri ArvolaHelsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Tutkimuksessa kaksi EU-rahoitteista projektia yhdistää voimansa. NETLAKE-hankkeessa keskitytään järvien automaattisten mittalaitteiden soveltamiseen vesistötutkimuksessa ja CyanoCOST-hankkeessa sinilevämyrkkyihin.

Suomesta yhteistutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta ja Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan biokemian aineelta.

Linkit

Lammin biologinen asema

CyanoCOST, Facebook

CyanoCOST, verkkosivut

NETLAKE, Facebook

NETLAKE, verkkosivut

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

May 29

:VÄITÖS: Järvillä on iso merkitys ilmastonmuutoksessa

ca075155-c727-4a75-af73-625a153d2da9-main_image

Valokuva lautasta Kuivajärvellä: Juho Aalto

Helsingin yliopistossa 5.6.2015 tarkastettavan Jouni Heiskasen väitöskirjan mukaan järvillä on suurempi rooli ilmastonmuutoksessa kuin aiemmin on luultu. Sadevesi kuljettaa eloperäistä ainesta maalta vesistöihin. Tästä seuraa suomalaisille järville tyypillinen veden ruskea väri. Veden väri vaikuttaa koko järveen, niin lämpökerrostumiseen kuin jääpeitteen kestoon. Lisäksi eloperäinen aines käsitellään järvessä, jolloin kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään. Näiden vuoksi järvet sekä edistävät ilmastonmuutosta että reagoivat siihen esimerkiksi sadannan muuttuessa.

Järvistä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrä riippuu valuma-alueen, järven ja ilmakehän välillä tapahtuvista prosesseista.

– Koska valtaosa maailman järvistä sijaitsee pohjoisilla leveysasteilla, tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta myös globaalisti. Järvien biogeokemian parempi ymmärtäminen tarkentaa kasvihuonekaasujen vuoarvioita järvistä eri alueilla sekä järvien roolia ilmastonmuutoksessa, Kuivajärvellä Hyytiälässä työtä tehnyt limnologi Jouni Heiskanen sanoo.

Ylikyllästyneet järvet ovat kasvihuonekaasujen lähteitä

Vaikka maapallon pinta-alasta vain 2 prosenttia on järviä, nykyisten arvioiden mukaan järvistä vapautuu noin 10 prosenttia siitä hiilestä, jonka maaekosysteemit vuosittain sitovat.

Valuma-alueelta tuleva orgaaninen aines määrittää suurelta osin veden sameuden ja värin, jotka tuulen ja lämpövuon ohella vaikuttavat keskeisesti lämpötilan harppauskerroksen eli termokliinin muodostumiseen.

Lämpökerrostumisen vuoksi vain veden pintakerros on hyvin sekoittunutta, jolloin kasvihuonekaasuja pääsee kertymään alusveteen. Järven eliöstö hajottaa orgaanisen aineksen tuottaen hiilidioksidia, kun happea on saatavilla. Jos alusvesi on hapetonta, hajotettaessa tuotetaan myös metaania. Kasvihuonekaasut vapautuvat lopulta ilmakehään ohuen pintakerroksen läpi.

Järvet ovat tyypillisesti ylikyllästyneitä suhteessa ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuteen. Tällöin järvet ovat kasvihuonekaasujen lähteitä.

21dd087c-f4e8-43fc-921e-c59d795478b5

 

Kaavakuva järvestä ja ympäristöstä: Jouni Heiskanen

Kasvihuonekaasut vapautuvat järvistä nopeammin kuin on luultu

Kaasuvoita arvioitaessa on tärkeää tietää, kuinka nopeasti kaasut liikkuvat järven ja ilmakehän välillä. Eddy kovarianssi -tekniikalla (EC) tehdyt suorat vuomittaukset mahdollistavat kaasunvaihdon nopeuden tarkan arvioinnin.

Järvillä EC-tekniikan käyttö on kuitenkin uutta, minkä vuoksi yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä ei vielä ole. Jouni Heiskasen väitöstyön tavoite olikin tarkastella globaaleja arvioita järvistä vapautuvista kasvihuonekaasuista pureutumalla eri kaasunvaihdon nopeuden parametrisaatioihin. Tarkat mittaukset paljastavat, että kaasunvaihto on yli kaksi kertaa nopeampaa kuin yleisesti käytössä olevilla malleilla on arvioitu.

– Ovatkohan globaalit arviot järvistä vapautuvista kasvihuonekaasuista sittenkin aliarvioita, Heiskanen kysyy.

Veden kirkkauden vaikutusta tutkittava lisää

Väitöstutkimuksessa selvitettiin veden kirkkauden vaikutuksia vesipatsaan fysiikkaan ja vesi-ilmakehä-rajapinnan prosesseihin, mikä mahdollistaa tarkemmat tulevaisuuden ennusteet järvistä vapautuvista kasvihuonekaasuista.

Veden kirkkaus oli keskeinen tekijä, joka vaikutti järven lämpökerrostumiseen. Jos järven vesi muuttuu tummemmaksi, päällysvesi lämpenee voimakkaammin, mutta termokliini on lähempänä pintaa. Syksyllä järvi viilenee nopeammin ja jääpeitteen tulo aikaistuu. Näillä tekijöillä on vaikutusta järven eliöstöön ja kasvihuonekaasupäästöihin.

– Jatkossa tulisi tutkia, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa järvien sameuteen, kun sadanta ja siitä aiheutuva valunta ja ulkoinen kuormitus muuttuu, Heiskanen sanoo.

Limnologi Jouni Heiskasen väitöskirja Helsingin yliopistosta fysiikan laitoksen Ilmastonmuutoksen huippututkimusyksiköstä käsittelee näitä aiheita otsikolla ”Lake-atmosphere greenhouse gas exchange in relation to atmospheric forcing and lake biogeochemistry”. Vastaväittäjä on professoriAndreas Lorke Koblenz-Landaun yliopistosta Saksasta ja kustos professori Jorma Kuparinen Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta.

Väitöstilaisuus on perjantaina 5.6.2015 kello 12 osoitteessa Viikinkaari 11 (Infokeskus), sali 2.