Dec 08

Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila on heikko

ae6bf40d-2bc0-463a-a59a-a0132ee9e8f0-main_image

Rakkolevän esiintymät heijastavat meren tilan pitkäaikaisia muutoksia. Rakkolevävyöhyke tarjoaa suojaa ja ravintoa lukuisille selkärangattomille, ja myös useat kalalajit lisääntyvät sen suojassa. Kuva: Kaarina Heikkonen.

Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydyttävään. Tila on heikoin suljetuilla sisälahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla.

Pintavesien ekologisella laatuluokituksella pyritään kuvaamaan sisävesien ja merialueen vesistöjen tilaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteitä. Ekologinen laatuluokittelu kuvaa pääosin vesistöjen vastetta rehevöittävään kuormitukseen eli ravinnepäästöihin.

Pääkaupunkiseudun rannikkoalueiden vesiin kohdistui voimakas paikallinen ravinnekuormitus aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Vantaanjoki tuo edelleen suuria määriä ravinteita mereen.

”Yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta on leikattu huomattavasti 1990-luvulta lähtien, ja nykyiset päästöt ovat vain murto-osa huippuvuosien kokonaismääristä. Tästä huolimatta rannikkovesien tila ei ole ekologisen laatuluokituksen mukaan parantunut huomattavasti 1970-luvun tilanteesta”, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Pitkäaikaisten seuranta-aineistojen mukaan ravinnepitoisuudet ovat päästöleikkausten johdosta laskeneet pintavedessä, mutta vesi on yhä sameaa ja levien määrä suuri. Paikoitellen pohjanläheinen vesi on hyvin vähähappista aivan rannikon läheisyydessä, ja esimerkiksi rakkolevää löytyy alueelta entistä vähemmän menneisiin vuosiin verrattuna.

Heikoimmassa kunnossa alueella ovat Seurasaarenselkä ja Laajalahti, jotka kärsivät edelleen aiemmasta ravinnekuormituksesta ja huonosta veden vaihtuvuudesta.

Voimakas ihmistoiminta ja monimutkaisen ravintoverkon arvaamattomat vasteet hidastavat merialueen tilan palautumista tehokkaista päästövähennyksistä huolimatta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta-aineistojen tuloksia ja viimeisin vuosittain julkaistava merialueen ekologinen laatuluokituksen karttakuva löytyvät Helsingin kaupungin internet-sivuilta: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/vedet/itameri/seuranta

Lähde: Sofia Airola ja Emil Vahtera: Pääkaupunkiseudun rannikkovesien ekologinen laatuluokitus – Työkalu rannikkovesien laatuluokituksen laskentaan sekä laatuluokituksen vaihtelu 1970-luvulta nykypäivään. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2016. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-09-16.pdf.

Nov 18

Suolapulssien vaikutus näkyy nyt Suomen rannikolla

img_0981

Kuva: Markku Hietavuori

Itämerelle aiemmin tänä vuonna saapuneiden suolapulssien vaikutus näkyy nyt Suomen rannikolla. Helsingin edustalla 46 metrin syvyydessä tehtiin 16.11. normaalista hyvin poikkeavia havaintoja meriveden laadusta.

Pohjanläheisen veden suolaisuus oli 8,03 promillea, kun normaalit arvot alueella tähän vuodenaikaan ovat noin 5,5–6,0 promillen välillä. Helsingin ympäristökeskus on mitannut meriveden suolapitoisuuksia vuodesta 1967 saakka. Nyt mitattu suolapitoisuus on koko mittaushistorian korkein.

Samaan aikaan alueen veden happipitoisuus oli laskenut voimakkaasti ja ravinnepitoisuudet nousseet viisinkertaisiksi edelliseen havaintokertaan verrattuna.

Havainnot kertovat Itämerelle aiemmin tänä vuonna saapuneiden suolapulssien vaikutuksesta Suomenlahdella. Suolapulssit hapettavat Itämeren pääaltaan syvänteiden vesiä, mutta samalla työntävät vanhaa suolaista, hapetonta ja hyvin ravinteikasta vettä Suomenlahdelle ja heikentävät voimakkaasti Suomenlahden syvänteiden tilaa. Vaikutukset näkyvät myös rannikolla, kun Itämeren pääaltaalta työntyvien vesimassojen tilavuus on tarpeeksi suuri.

Suomenlahdelle työntyvät hapettomat ja ravinteikkaat vedet heikentävät pohjaeliöstön tilaa ja saattavat aiheuttaa tulevina vuosina normaalista voimakkaampia sinileväkukintoja.

Aug 12

Helsingin ympäristökeskus: Uimaveden laatu hyvää

fece9451-1afb-4101-b8ee-c42d61ca205e-main_image

Helsingin saarilla on puhdasta uimavettä. Kuva: Hanna Pohjakallio

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet alkuviikosta viiden saaren uimarannalta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Viime viikolla Hietarannalta otetussa näytteessä todettiin kohonneita Escherichia colin ja enterokokkien pitoisuuksia. Tällä viikolla valmistuneen uusintanäytteen tulos oli hyvä.

Uimarannoilta mitatut veden lämpötilat vaihtelevat nyt 15–18 astetta. Tällä viikolla on havaittu pieniä määriä sinilevää muun muassa Munkkiniemen, Suomenlinnan, Mustasaaren ja Uunisaaren uimarannoilla. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan (15.6.–31.8.2016). Veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita.

Meriveden lämpötila laskenut – panssarilevät runsastuneet

Meriveden lämpötila on laskenut hiljalleen viime viikosta. Tällä viikolla Helsingin edustalla on mitattu noin 14–17 asteen lämpötiloja. Meriveden korkeus on noussut viime viikosta ollen 30 senttiä teoreettista keskivedenpintaa korkeammalla. Navakka tuuli on sekoittanut leviä vesipatsaaseen ja rikkonut sinilevien pintakukintoja.

Sinilevien määrän vähentyminen näkyi myös mikroskooppisessa tarkastelussa. Näytteissä esiintyi pieniä määriä Itämeressä myrkytöntä Aphanizomenon sp. sekä toisinaan myrkyllistä Dolichospermum sp. suvun sinilevää.

Sen sijaan viileämmissä vesissä viihtyvät panssarilevät esiintyivät sinileviä runsaampia näytteissä. Ne saattavat värjätä vettä punertavaksi, mikäli niiden määrä lisääntyy. Ilmiö ei kuitenkaan ole haitallinen Itämeren olosuhteissa.

Kasviplanktonit ovat yleensä autotrofisia eli ne yhteyttävät hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea. Panssarilevien erityispiirteisiin kuuluu se, että ne voivat olosuhteista riippuen joko yhteyttää tai käyttää kasvaakseen orgaanisia yhdisteitä eli ne ovat miksotrofisia. Nimensä panssarilevä on saanut monikerroksisen ja vahvan soluseinänsä mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line

Jul 22

Helsingin kaupungin ympäristökeskus: Uimavesien hygieeninen laatu hyvä, sinilevää yhä vain vähäisiä määriä

a25006c4-78b6-4dcd-ab67-078d3347f026-main_image

Sinilevää ei edelleenkään ole Helsingin uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Kuva: Lotta Kivikoski

Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet tällä viikolla Veijarivuoren puistosta ja viideltä saarelta: Seurasaaresta, Pihlajasaaresta, Uunisaaresta, Suomenlinnasta ja Mustasaaresta. Kaikki perjantaihin mennessä saatujen vesinäytteiden tulokset olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä.

Sinilevää ei edelleenkään ole uimarannoilla esiintynyt kuin satunnaisesti vähäisiä määriä. Mikäli lämmin ja tyyni sää jatkuu, todennäköisyys sinilevien runsastumiselle edelleen kasvaa. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan 15. kesäkuuta – 31. elokuuta. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa.

Tuulet laantuneet ja rannikon merivedet lämmenneet

Merellä tuulet ovat laantuneet viime viikosta ja rannikon meriveden lämpötila on lämmennyt Helsingin edustalla 14–17 asteeseen. Aallonkorkeus on keskimäärin 0,4 metriä. Suojaisemmilla lahdilla korkeus voi olla matalampi ja avoimella selällä korkeampi.

Lämpötilan vähittäinen nousu näkyy myös Helsingin edustan merialueen kasviplanktonlajistossa. Sinilevät ovat runsastuneet hieman viime viikosta. Näytteissä havaittiin Itämeren oloissa myrkyttömäksi todettuaAphanizomenon-sukua sekä mahdollisesti myrkyllistä Dolichospermum-suvun rihmastoa.

Sisälahdilla on näkynyt ohutta pintaleväesiintymää, joka ei ulotu kovin syvälle, mutta saattaa näkyä vihertävänä peitteenä veden pinnalla. Sinilevätilanne voi vaihdella rannoittain tuulten ja virtausten mukaan.

Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta

Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla.

www.hel.fi/uimavesi

Liikuntaviraston rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta:

mSwim

Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemien veden laadun mittausten tuloksia tarkastelemalla seuraavista lähteistä:

www.hel.fi/merivesi

Aaltopoiju ”Buli”

Alg@line