Aug 12

Hämeenlinnan ja Hattulan tutkimusjärvillä vedet olivat kirkkaita ja happi syvänteistä vähissä

500px-Hämeenlinna.vaakuna.svg500px-Hattula.vaakuna.svg

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki 10.8-12.8.2016 kaikkiaan yhdeksän järveä ja näytteenottopisteitä oli 14 kpl. Hattulassa tutkittiin Tömäjärven tilaa. Hämeenlinnassa tutkitut järvet kaupunginosittain olivat seuraavat: Hauhon kaupunginosassa Veittijärvi ja Vuolijärvi, Kanta-Hämeenlinnassa Kankaistenjärvi, Kalvolassa Valkealammi, Lammilla Selkjärvi, Rengossa Suolikkojärvi ja Tuuloksessa Oksjärvi ja Poutunjärvi.

YSI6600 mittarilla mitattiin metreittäin syvyyttä, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus–pelkistyspotentiaalia, sameutta, hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta. Vesinäytteet otettiin Limnos-vesinäytteenottimella. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa väri, alkaliteetti, COD, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta ja klorofylli-α. Näytteenoton yhteydessä mitattiin näkösyvyys ja tehtiin havaintoja rantojen ja vesien eliöstöstä.

Oksjärven ja Kankaistenjärven näyteanalyysin kustannuksista vastasivat ko. järvien suojeluyhdistykset. Näiltä järviltä otettiin muita järviä enemmän näytteitä ja tutkittiin useita näytepisteitä. Oksjärvellä tutkittiin neljä näytepaikkaa ja Kankaistenjärvellä kolme. Muiden järvien tutkimusten osalta kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut.

Näytteenotot sujuivat pääosin hyvin voimakkaista tuulista huolimatta. Järvien pintavesi oli 19–20oC lämpöistä. Tömäjärven lähes neutraalin ja kirkkaan veden näkösyvyys ulottui 3,2 metriin. 9,5 m syvyydessä eli metri pohjan yläpuolella happipitoisuus oli laskenut 3,3 % kyllästysasteena ja 7oC:een. Suolikkojärven pinnalla havaittiin suopursuruosteen itiöitä ja näkösyvyys jäikin 1,1 m:iin. pH oli hieman emäksen puolella. 16 m syvyydessä happea oli vain 0,3 % ja sameuskin oli hieman noussut. Pintavedeltään neutraalin ja kirkasvetisen Valkealammin syvänteen alusvedessä, n. 5,5 m syvyydessä oli niin ikään happi vähissä (1,4 %) ja sameus lisääntynyt. Valkealammin näkösyvyys oli 3,3 m.

Poutunjärven pintavesi oli hieman hapanta ja kirkasta: näkösyvyys ulottuikin 3,1 m:iin. Pohjan tuntumassa (4,5 m) happi oli tässäkin järvessä vähissä (n. 2 %). Samalle pohjavesialueelle ja harjualueelle sijoittuvan syvän (11 m) Veittijärven vesi oli kirkasta ja hieman hapanta. Näkösyvyys oli 2,8 m. Pari metriä pohjan yläpuolella oli vielä 19 % happea, mutta 1 m pohjasta se laski n. 2 %:iin. Vain 1,5 m syvyisessä Vuolijärvessä luonnollisestikin happea riitti pohjalle asti. Vesi sen sijaan oli sameaa ja sähkönjohtokyky oli kohonnut. Näkösyvyys ulottui vain 80 cm:iin. Lammin Selkjärvi on myös varsin matala ja happea sielläkin oli pohjalle kohtalaisesti. Selkjärven vesi on hapanta ja kirkasta. Näkösyvyys ulottui 2,8 metriin.

Keskiviikkona 10.8.2016 voimakkaan tuulen sekoittamana Oksjärven ja Kankaistenjärven vesi oli metrin syvyydessä 18-19oC:ista. Oksjärven pintavesi oli hieman neutraalia happamempaa ja eteläosan lahdissa lievästi sameaa, mutta pohjoisosan pisteellä kirkasta. Oksjärven itäosan seitsemän metrin syvyisellä pisteellä happipitoisuus oli pohjalla vain parin prosentin luokkaa, muilla pisteillä happipitoisuus oli joko hyvä tai kohtalainen. Oksjärven näkösyvyys oli parhaimmillaan 3,3 m.

Kankaistenjärven vesi oli kirkasta ja näkösyvyyttä oli Kivikarin pisteellä jopa viisi metriä. Happipitoisuus oli säilynyt hyvänä myös syvempien pisteiden alusvedessä ja metrin pohjasta se oli alimmillaan kyllästysasteena n. 18 %.

Tutkimusjärvillä havaittiin kuikkia, selkälokkeja ja laulujoutsenia. Maininnanarvoista kasvilajistoa olivat heinävita, nuottaruoho, lännenmaarianheinä ja rantaleinikki.

Jun 23

Hämeenlinnan kaupunki: VESI ON UIMARANNOILLA UIMAKELPOISTA

500px-Hämeenlinna.vaakuna.svg

Hämeenlinnassa ja Hattulassa viranomaisvalvonnassa on 24 uimarannan veden laatu. Viime vuodesta poiketen Hämeenlinnan uimahallin uimaranta ei ole koko kesänä uimarantakäytössä uimahallin peruskorjauksen vuoksi. Valvottavista uimarannoista yleisiä uimarantoja on 7 ja pieniä yleisiä uimarantoja 17. Yleisten uimarantojen uimaveden laatutiedot toimitetaan Euroopan komissiolle.

Valvontaan kuuluvat uimarannat: Hämeenlinnassa

Yleiset uimarannat Pienet yleiset uimarannat
Ahvenistonjärvi, Ahvenisto
Alajärvi, Tervaniemi
Aulangonjärvi, KihtersuoHauhonselkä, Pappilanaro

Ormajärvi, Sankolan ranta

Pannujärvi

 

Aulangonjärvi, ulkoilumaja

Kahtoilampi

Kankaistenjärvi
Katumajärvi, Idänpää
Katumajärvi, OTK:n ranta

Leheejärvi, Kopsjoen uimaranta

Matkalampi

Ormajärvi, Untulan ranta

Pääjärvi, Juottimen uimaranta

Suolijärvi, Kirkkoranta

Teuronjärvi

Vanajavesi, Lepaanrannan ulkoilumaja
Äimäjärvi, urheilukentän ranta

Hattulassa

Yleiset uimarannat Pienet yleiset uimarannat
Vanajavesi, Herniäinen Armijärvi, Nihattulan ranta
Lehijärvi, Kalkkonen
Vanajavesi, Eerolan ranta
Vanajavesi, Pappilanniemi

Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut on ottanut tämän uimakauden (15.6.-31.8.2016) ensimmäiset uimavesinäytteet. Tulosten perusteella uimavesi täytti mikrobiologiset laatuvaatimukset kaikilla rannoilla eli tulosten mukaan vesi on uimakelpoista. Tällä viikolla otetuissa näytteissä uimaveden lämpötila vaihteli 16,5-17,5 °C. Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta www.hameenlinna.fi/uimavesi voi seurata näytetuloksia kohdasta Kesän 2016 näytteenottosuunnitelma ja tulokset.

Syanobakteereita eli sinilevää ei havaittu tähän mennessä viranomaisvalvontanäytteenoton yhteydessä. Ensimmäiset tämän kesän havainnot sinilevistä on saatu Kankaistenjärven uimarannan läheisyydestä heti näytteenottokierroksen jälkeen. Sinilevätilanne saattaa vaihdella nopeasti eikä yhdessä paikassa tehty havainto kuvaa koko järven tilaa. Tästä syystä viranomaispalvelut suosittaa, että uimarit tarkistaisivat silmämääräisesti jo nyt uimaveden laadun aina ennen kuin menevät uimaan. Liitteessä 1 on yleistä tietoa syanobakteereista eli sinilevistä.

Suomessa oli kesällä 2014 poikkeuksellisen monta uimavesivälitteistä epidemiaa. Uimaveden saastuminen esimerkiksi jätevedellä tai uimareiden ulosteella voi johtaa epidemiaan. Viranomispalvelut muistuttaa uimareita hyvän hygienian merkityksestä myös uimarannoilla.