Jäänpaksuus vaihtelee petollisesti koko maassa ja jäät ovat normaalia ohuempia erityisesti Etelä-Suomessa

Aanekosken Aanejarvi_jaatymassa_10-01-2021_Kuva_Merja_Pulkkanen_SYKE

Äänekosken Äänejärvi 10.01.2021. © Kuva: Merja Pulkkanen SYKE

Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää siihen asti, että ne vahvistuvat.

”Viime päivien pakkassään myötä monet pienemmät järvet myös eteläisessä ja lounaisessa Suomessa ovat saaneet yhtenäisen heikon jääpeitteen, jonka mittausta ei ole turvallisuussyistä voitu tehdä. Jäälle ei siis pidä nyt lähteä”, hydrologi Merja Pulkkanen Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.

Keskisessä Suomessa suuret järvet ja niiden selkävedet, esimerkiksi Näsijärvi ja Päijänteen Tehinselkä, eivät ole vielä kokonaan jäätyneet. Keskisessä Suomessa jäänpaksuus vaihteli 2-20 cm:n välillä niillä havaintopaikoilla, joilla mittaus on voitu tehdä. Havainnot olivat 10-30 cm pienempiä kuin tavanomaisesti tähän aikaan.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jäänpaksuus vaihteli 14-25 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla, mikä oli 10-15 cm keskimääräistä ohuempaa. Lapissa jäänpaksuus vaihteli 24-44 cm:n välillä ja jääpeite oli 10-20 cm keskimääräistä ohuempaa.

Jäätilannearvio perustuu havaintoihin

SYKE päivittää arvion jäätilanteesta kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 47 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan yleensä kuukauden 10., 20. ja 30. päivä. Huomio! Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ajankohtaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.

Vesistöjen jäänpaksuushavainnot