Mar 09

Puolet suomalaisista asuu ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla

9a317c87-ce45-4dd6-ac88-f20682bdeae5-main_image

Nouseva merenpinta uhkaa suurempaa ihmisjoukkoa kuin aiemmin arvioitu. 24 miljoonan asukkaan Shanghai on yksi suurkaupungeista, jotka kärsivät ennustetusta merenpinnan noususta ja aiempaa voimakkaammista myrskyistä. Kuva: Olli Varis/Aalto-yliopisto

Meren läheisyydessä asuu enemmän ihmisiä kuin on aiemmin arvioitu, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat.

Kasvihuoneilmiön nostama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat erityisesti merten lähellä asuvia ihmisiä. Tutkijat käyttivät uusia, aiempaa tarkempia tietokantoja ja arvioivat, että 1,9 miljardia ihmistä eli 28 prosenttia maailman väestöstä asuu enintään 100 km etäisyydellä merenrannasta alueilla, jotka ovat korkeintaan 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yksin Suomessa lähes 2,4 miljoonaa ihmistä eli 43 prosenttia väestöstä asuu näillä alavilla alueilla.

– Vuoteen 2050 mennessä näillä alueilla asuvien ihmisten määrä noussee maailmassa 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmistä tulee asumaan alueilla, jotka ovat korkeintaan 5 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu.

Tutkimuksen mukaan samalla kun väestö ja vauraus ovat keskittyneet meren ääreen, ruokaa pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset asuvat. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruoantuotannolle, mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle.

– Viime vuosisadalla sekä viljelys- että laidunmaat laajentuivat nopeimmin tiiviiden asutusalueiden ulkopuolella ja vähentyneet rannikkoseuduilla. Tämä kehitys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Varis.

Alueiden keskinäinen erilaisuus ei kasvakaan

Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät erityisesti rannikkoalueilla, ne lisääntyvät vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa. Tämä löydös kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kaupungistumisen ja taloudellisen tuotannon odotetaan jakautuvan maailmassa aiempaa tasaisemmin maatieteellisesti tarkasteltuna.

Tutkijoiden analyysi perustuu useiden eri tietokantojen käyttöön. Ensin tutkijat jakoivat maailman eri vyöhykkeisiin perustuen niiden etäisyyksiin merestä ja korkeuteen merenpinnasta. Näiden vyöhykkeiden avulla analysoitiin sään, väestön, maanviljelyksen, talouden ja ympäristövaikutusten jakautuminen maailmassa. Tutkijat myös arvioivat, miten nämä tekijät ovat muuttuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 välisenä aikana.

Aalto-yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä muiden tutkijoiden kanssa, jotka edustivat alankomaalaista Vrije Universiteit Amsterdamia, Italian Kansallista tilastoinstituuttia ja sveitsiläistä Zürichin yliopistoa.

Artikkeli

Matti Kummu, Hans de Moel, Gianluigi Salvucci, Daniel Viviroli, Philip J Ward, Olli Varis. 2016. Over the hills and further away from coast: global geospatial patterns of human and environment over the 20th-21st centuries. Environmental Research Letters 11: 03

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/11/3/034010/meta

Mar 04

Helsingin merivesi paikoin ennätyskirkasta

d3cf7d5a-0312-450f-90b5-1e737225d67c-main_image

Ravinnekuormitus on vähentynyt Suomenlahden alueella. Se on todennäköisesti yksi syy havaittuun vesien kirkastumiseen. Kuva: Ilppo Kajaste / Helsingin kaupungin aineistopankki

Pääkaupunkiseudun merialueen vesi on nyt monin paikoin tavanomaista kirkkaampaa. Helsingin ympäristökeskus mittasi kuluneella viikolla läntisiltä ulkosaariston alueilta yli seitsemän metrin näkösyvyyksiä. Ne ovat poikkeuksellisen suuria verrattaessa 1970-luvulta lähtien kerättyyn aineistoon.

”Ravinnekuormitus on vähentynyt Suomenlahden alueella. Se on todennäköisesti yksi syy havaittuun vesien kirkastumiseen”, Helsingin ympäristökeskuksen johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen sanoo.

Muualla Helsingin edustan merialueella tilanne on ajankohtaan nähden normaali. Näkösyvyydet vaihtelevat Vanhankaupunginlahden 30 senttimetrin näkösyvyydestä sisäsaariston 3–5 metrin näkösyvyyksiin.

Merialueen tilaa seurataan ympäri vuoden

Veden näkösyvyys vaihtelee vuodenajoittain ja on suurimmillaan yleensä lopputalvesta. Jäiden lähdön aikaan ajoittuva levien kevätkukinta yhdistettynä veden täyskiertoon samentaa vettä, jolloin näkösyvyys on yleensä pienimmillään huhti-toukokuussa.

Ympäristökeskus seuraa pääkaupunkiseudun merialueen tilaa ympäri vuoden. Tuloksista nähdään, miten merialueen tila kehittyy ja voidaan päätellä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Ympäristökeskus teki tällä viikolla merialueen tilan seurannan talvikierroksen.

Linkit

Ympäristökeskuksen internetsivut

Ympäristökeskus Twitterissä

Ympäristökeskus Facebookissa