Sep 23

Sinileväkukintojen syntyyn pureudutaan euroopanlaajuisesti

86ed2293-5e84-44d9-9957-1aa15d67018c-main_image

Elokuun alussa Littoistenjärvellä Varsinais-Suomessa sinilevät näkyivät veden pinnalla. Kuva: Kerstin Häggqvist.

Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välisiä yhteyksiä. Näytteitä on otettu myös suomalaisista järvistä.

Sinilevien esiintyminen lisääntyy, kun lämpötila ja ravinnepitoisuudet nousevat, mutta näiden kahden tekijän yhteisvaikutus sinileviin tunnetaan edelleen huonosti. Johtavatko lämpimämpi ilmasto ja korkeammat ravinnepitoisuudet yhä tiheämmin esiintyviin ja voimakkaampiin sinileväkukintoihin, vai reagoivatko lajit kukin omalla tavallaan muuttuviin olosuhteisiin?

Selvittääkseen tätä 29 maan tutkijat ovat ottaneet kuluneen kesän aikana näytteitä sadoista järvistä ympäri Eurooppaa. Tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden sinileväkukintojen ennakoinnissa ja hallitsemisessa.

Suomessa näytteitä otettiin kolmesta Hämeen ja Keski-Suomen, kahdesta Varsinais-Suomen ja kahdesta Etelä-Pohjanmaan järvestä.

Pääosa analyyseistä, kuten esimerkiksi sinilevämyrkkyjen ja -biomassan määritykset, tehdään kootusti Hollannissa Wageningen yliopistossa. Näin eri maista kerätyt tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.

Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu Euroopassa. Tutkimus yhdistää erilaisia maantieteellisiä alueita, ilmasto-olosuhteita ja lukuisia erilaisia järvityyppejä.

– Uskomme löytävämme suuresta tietomäärästä yhteyksiä sinilevälajien, niiden tuottamien myrkkyjen ja ympäristötekijöiden välillä. Samalla arvioimme sinilevämyrkkyjen esiintymisriskiä erilaisissa järvissä. Tarkoituksenamme on antaa päätöksentekijöille ja viranomaisille arvokasta tietoa esimerkiksi riskeistä, joita sinilevät aiheuttavat järvien käytölle virkistykseen ja raakavesilähteenä, sanoo professori Lauri ArvolaHelsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Tutkimuksessa kaksi EU-rahoitteista projektia yhdistää voimansa. NETLAKE-hankkeessa keskitytään järvien automaattisten mittalaitteiden soveltamiseen vesistötutkimuksessa ja CyanoCOST-hankkeessa sinilevämyrkkyihin.

Suomesta yhteistutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta ja Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan biokemian aineelta.

Linkit

Lammin biologinen asema

CyanoCOST, Facebook

CyanoCOST, verkkosivut

NETLAKE, Facebook

NETLAKE, verkkosivut

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Sep 02

Kaakkois-Suomen sinileväkesä 2015 – Viileä alkukesä hillitsi leväkukintaa, loppukesän lämpö helli myös sinileviä

Sinilevöö Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Sinilevää Urajärvellä Kuva Pekka Vähänäkki

Epävakainen ja viileä sää hillitsi sinilevien kukintaa Kaakkois-Suomessa kesä- ja heinäkuussa. Elokuun lämpimien säiden myötä leväesiintymiä havaittiin runsaammin. Edellisvuosiin verrattuna kuluneen kesän levätilanne oli tavanomainen.

Ensimmäiset sinileväesiintymät Kaakkois-Suomen sisävesillä havaittiin edellisvuosien tapaan juhannusviikolla. Runsaita leväkukintoja havaittiin paikoin kesä-heinäkuun vaihteessa. Varsinainen levähaittakausi ajoittui heinä-elokuun vaihteesta elokuun lopulle. Runsaimmat levämäärät havaittiin järvillä elokuun lopulla, jolloin levää oli runsaasti mm. Urajärvellä, Sääskjärvellä, Kivijärven pohjoisosalla ja Lappeenrannan Haapajärvellä. Voimakkainta kukinta oli Haapajärvellä, jolla runsas leväkukinta on ollut jokakesäinen ilmiö vuosien ajan. Haapajärvi oli mukana valtakunnallisessa leväseurannassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kuva Urajärveltä 2.7.2015, kuvaaja Pekka Vähänäkki

Kaakkois-Suomen merialueilla ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin heinäkuun puolivälissä Haapasaaressa ja Virolahdella. Runsasta, lautoiksi kertynyttä pintakukintaa esiintyi elokuun alun tyynellä jaksolla Haapasaariston ja Loviisan välisellä alueella. Myös elokuun puolivälin helteiden aikaan itäisen Suomenlahden ulkosaaristossa havaittiin runsaasti levää suurina hiutaleina vesipatsaassa. Sisäsaaristossa levää oli selvästi vähemmän. Kotkan ja Haminan uimarannoilla ei todettu levähaittoja kuluneen kesän aikana. Elokuun viimeisellä viikolla merialueilla oli tuulista ja levä sekoittui syvemmälle. Vakituisista leväseurantapaikoista Haapasaaressa ja Virolahden Rautalanselällä levää oli hieman vesimassaan sekoittuneena. Levää oli itäisellä Suomenlahdella edellisvuotta runsaammin, mutta selvästi vähemmän kuin vielä 2000-luvun alussa.

Yleisöilmoituksia saatiin elokuun loppuun mennessä yhteensä 62 kpl. Eniten ilmoituksia saatiin Pien-Saimaalta Lappeenrannasta ja Taipalsaaresta. Merialueilta ilmoituksia tuli hyvin vähän, vain kaksi ilmoitusta Haapasaaristosta.

Sinilevähaittoja voi vielä esiintyä syyskuun aikana sääolosuhteista riippuen. Uimista silminnähden runsaasti levää sisältävässä vedessä tulee välttää, eikä leväpitoista vettä tule käyttää talous-, sauna- eikä löylyvetenä. Pieniä lapsia ja kotieläimiä ei tule päästää uimaan, jos vedessä on runsaasti levää.